10.2.1866 Pariisilaisel\u00e4m\u00e4\u00e4. I

\nPariisilaisel\u00e4m\u00e4\u00e4\nI\n

Tammikuun 30. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 1866

Matka K\u00f6lnist\u00e4 Pariisiin ei totisesti ole mukava. Vaunuosastoihin p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n istumaan iltakymmenelt\u00e4. Pikajuna kolistelee eteenp\u00e4in riskaabelilla nopeudella ja y\u00f6n pimeys peitt\u00e4\u00e4 ohi kiit\u00e4v\u00e4t maisemat \u00e4\u00e4riviivoja my\u00f6ten alleen. Ainoastaan Belgiassa n\u00e4kyv\u00e4t silloin t\u00e4ll\u00f6in vallonien ahjojen lepattavat lieskat. Nukkuminen on hyvin vaikeaa, sill\u00e4 kovassa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 oleva rautatie on varsin ep\u00e4tasainen ja juna nykii ja heittelehtii sinne t\u00e4nne kilisten ja kolisten. Lopulta pimeys v\u00e4istyy p\u00e4iv\u00e4nvalon tielt\u00e4 \u2013 ainakin sen verran kuin marraskuinen aamu antaa my\u00f6t\u00e4. Ranskan lakeudet tulevat n\u00e4kyviin kauniine kirkkoineen, komeine maatiloineen, suorine kujineen, siisteine lehtoineen, koreine ja viel\u00e4 varsin vehreine niittyineen. Kello kymmenen maissa alkaa rakennuksia n\u00e4ky\u00e4 entist\u00e4 enemm\u00e4n ja pian sen j\u00e4lkeen haahuillaan rautatievaihteiden muodostamassa mit\u00e4 monimutkaisimmassa kiskolabyrintissa, kunnes junan pilli lopulta kaikuu \u201dGare du Nordin\u201d valtavissa halleissa.

Olemme siis saapuneet Pariisiin! Hetken p\u00e4\u00e4st\u00e4 teemme n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n sis\u00e4\u00e4ntulon maailmankaupunkiin verkkaisen l\u00f6ntystellen kulkevalla fiakkerilla mahtipontisia bulevardeja pitkin.

Kukapa ei olisi t\u00e4t\u00e4 hetke\u00e4 odottanut ja kokenut syd\u00e4mens\u00e4 pamppailevan ihastuksesta pelk\u00e4st\u00e4 ajatuksesta!

Todellisuus ei kuitenkaan aina pysty vastaamaan mielikuvien vieh\u00e4tykseen, eik\u00e4 Pariisi marraskuun sateessa nyt niin ylitsevuotavaisen ihastuttava ole. Aloittaessa t\u00e4\u00e4ll\u00e4 sateenvarjon kanssa tutkimusmatkansa macadamias\u00f6rsseli\u00e4 muistuttavan asfaltin p\u00e4\u00e4ll\u00e4 liukastellen, vaihtuu uutuuden vieh\u00e4tys nopeasti ankeaksi arkisuudeksi. Niin paljon kuin Pariisista luuleekin etuk\u00e4teen tiet\u00e4v\u00e4ns\u00e4 sanomalehtien, kirjojen, kirjeiden ja turistien kertomusten pohjalta, ei aluksi voi olla tuntematta oloaan ep\u00e4mukavaksi hulinan ja outojen uusien ilmi\u00f6iden keskell\u00e4 \u2013 erityisesti jos, kuten jo mainitsinkin, joka matkaajaa seuraava koiranilma viel\u00e4 asettuu joka suhteessa vastahankaan.

Tyls\u00e4nharmaa mieliala ei kuitenkaan kest\u00e4nyt pitk\u00e4\u00e4n, sill\u00e4 pian koitti p\u00e4iv\u00e4, jolloin taivas oli kirkas, aurinko paistoi ja kadut olivat kuivia. Oli ik\u00e4\u00e4n kuin maailmankaupunki kylpisi ilossa ja mielihyv\u00e4ss\u00e4. Nyt saattoi alkaa nauttimaan pariisilaisel\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja ulottaa tutkimusretkens\u00e4 joka kolkkaan mit\u00e4 kutkuttavimman uteliaisuuden vallitessa.

Vaikka Pariisin reissulle olisikin mit\u00e4 erityisin tarkoitusper\u00e4, on ensimm\u00e4iset p\u00e4iv\u00e4t tai viikot siit\u00e4 huolimatta vietett\u00e4v\u00e4 vain k\u00e4yskennellen. Tied\u00e4tteh\u00e4n toki, mit\u00e4 k\u00e4yskentelyll\u00e4 tarkoitetaan? Kyse on kuljeskelemisesta \u201dsuu ammollaan\u201d ihmetellen sinne t\u00e4nne, vierailuista niin merkitt\u00e4viss\u00e4 kuin merkityksett\u00f6miss\u00e4, niin uusissa kuin vanhoissa kohteissa sen kummemmin m\u00e4rehtim\u00e4tt\u00e4. Antaa vain jalkojen vied\u00e4 samalla kuin alati vaihtuvat n\u00e4ht\u00e4vyydet joko iskev\u00e4t tai eiv\u00e4t iske silm\u00e4\u00e4n. Paussia k\u00e4yskentelyst\u00e4 pit\u00e4ess\u00e4 huomaa sitten ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4, ett\u00e4 mieleen on j\u00e4\u00e4nyt monenmoisia muistikuvia ja aiheita nautinnon kera pohdittaviksi.

K\u00e4yskentely on pariisilaisten suosikkiharrastus, eik\u00e4 sit\u00e4 ole mahdollista harjoittaa muissa kaupungissa yht\u00e4 tyylikk\u00e4\u00e4sti kuin t\u00e4\u00e4ll\u00e4. Jokainen vieras oppii t\u00e4\u00e4ll\u00e4 ensit\u00f6ikseen k\u00e4yskentelem\u00e4\u00e4n saattaakseen perehdytyksens\u00e4 alulle. Perehdytyst\u00e4 taas tarvitaan ennen kuin on mahdollista el\u00e4\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 asianmukaisesti, eli pariisilaisten enemmist\u00f6n tavoin ty\u00f6t\u00e4 tehden.

Baedekerin maailmankuulut oppaat ovat erinomaisia kirjoja, mutta piinkovan pedanttinen tai suorastaan sairaalloisen utelias englantilainen turisti saa olla halutakseen ja kyet\u00e4kseen tarkastella maailmaa oppaan ohjeiden mukaisesti luku luvulta, kuin Eukleideen geometriaa p\u00e4ntt\u00e4\u00e4v\u00e4t koulupojat konsanaan. Systemaattisesta \u201dturismista\u201d on tullut ammatti, jota emme halua kokeilla. Ehei, Pariisi sent\u00e4\u00e4n on n\u00e4ht\u00e4v\u00e4 ja tutkisteltava sill\u00e4 vapautuneella tyylill\u00e4, joka niin kuvaa itse kaupungin el\u00e4m\u00e4\u00e4. Antakaamme sattuman toimia oppaanamme Baedekerin sijasta. Sattuma sopii hyvin niille, joilla on hieman enemm\u00e4n aikaa kulutettavanaan ja jotka eiv\u00e4t halua vain n\u00e4hd\u00e4, vaan my\u00f6s kuulla. Se sopii heille, jotka eiv\u00e4t halua vain hahmottaa pintapuolisesti tai \u2013 kuten tavataan sanoa \u2013 \u201dpelkki\u00e4 ulkokuoria\u201d, vaan haluavat p\u00e4\u00e4st\u00e4 pintaa syvemm\u00e4lle k\u00e4siksi niihin mielipiteisiin, aatteisiin, tunteisiin ja kiistoihin, jotka ovat t\u00e4m\u00e4n levottoman ajan vaihtelevien k\u00e4\u00e4nteiden takana. N\u00e4iden yhteiskuntael\u00e4m\u00e4n pulssily\u00f6ntien paikantamisesta on kiinni my\u00f6s perehdytyksen valmistuminen. Ilman sit\u00e4 on vain itse\u00e4\u00e4n viihdytt\u00e4v\u00e4 turisti, joka vie kotiinsa kuvia rakennuksista, kaduista, bulevardeista, n\u00e4yttelyist\u00e4, kahviloista ja hienoista asuista \u2013 muttei paljoa muuta.

Harmikseni huomaan, etten ole t\u00e4h\u00e4n asti kirjoittamassani sanonut oikeastaan mit\u00e4\u00e4n. Pit\u00e4k\u00e4\u00e4mme edelt\u00e4v\u00e4\u00e4 teksti\u00e4 er\u00e4\u00e4nlaisen pienen, pariisilaisel\u00e4m\u00e4st\u00e4 kertovien lyhyiden kirjoitusten sarjan johdantona. Tekstist\u00e4 selvi\u00e4\u00e4 samalla, miksi kirjoitussarja alkaa vasta tammikuun lopussa, vaikka kirjoittaja saapui Pariisiin jo marraskuussa.

\u00c4lk\u00e4\u00e4 vain miss\u00e4\u00e4n nimess\u00e4 odottako n\u00e4ilt\u00e4 kirjoituksilta mit\u00e4\u00e4n j\u00e4rjestelm\u00e4llist\u00e4 etenemistapaa. Aloittakaamme ja jatkakaamme juuri niin kuin meille nyt sattuu sopimaan ja mik\u00e4li kirjoituksista sen seurauksena tulee jokseenkin toisistaan irrallisia, antakaamme moinen anteeksi \u2013 se vasta pariisilaista onkin. T\u00e4\u00e4lt\u00e4 l\u00f6ytyy joka sanomalehdest\u00e4 \u201dpakinoiksi\u201d kutsuttuja tekstej\u00e4, jotka sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t kertomuksia ja pohdintoja, jotka eiv\u00e4t sen kummemmin liity toisiinsa, mutta ovat siit\u00e4 huolimatta mukavia ja henkevi\u00e4. Viimeksi mainittua ominaisuutta en voi luvata omien kirjoitusteni kuvastavan, mutta tajunnanvirta sent\u00e4\u00e4n on taattua, mist\u00e4 p\u00e4\u00e4seekin jo v\u00e4h\u00e4n pariisilaispakinan makuun.

\u201dN\u00e4itk\u00f6 sin\u00e4 Napoleonin?\u201d kysyt\u00e4\u00e4n usein yst\u00e4vilt\u00e4 heid\u00e4n palatessaan matkalta Pariisiin. Kaikki eiv\u00e4t kykene vastaamaan my\u00f6nteisesti. Itselleni on k\u00e4ynyt tuuri, sill\u00e4 olen n\u00e4hnyt ranskalaisten keisarin jo useampaan otteeseen. Er\u00e4\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 joulukuun puoliv\u00e4liss\u00e4 k\u00e4velless\u00e4mme muutaman maanmiehemme kanssa Louvren puutarhoissa n\u00e4imme suuren ihmisjoukon katselemassa Tuileries\u2019n palatsin edustalla sijaitsevaa aukiota. Vaunu toisensa per\u00e4\u00e4n kiisi sis\u00e4\u00e4n kiihtyv\u00e4ll\u00e4 tahdilla. Kyseess\u00e4 olivat keisarilliset matkatavarat ja palvelusv\u00e4ki. \u201dL\u2019Empereur va venir\u201d kuului ihmisten suista. Tavallinen liikenne pys\u00e4htyi Rivolinkadulla muutamaksi minuutiksi poliisin m\u00e4\u00e4r\u00e4yksest\u00e4 ja sitten saapuikin keisarillinen kulkue alkaen santarmeista ja cent-garde-ratsusotilaista ja jatkuen muutamilla yksinkertaisilla, mutta kauniilla avovaunuilla. Ensimm\u00e4isess\u00e4 vaunussa istuivat Napoleon ja Eugenie ja toisessa nuori prinssi kotiopettajansa kanssa. Keisariperhe oli palaamassa Compi\u00e8gnen palatsista, jossa keisari oli muutaman viikon ajan pit\u00e4nyt taukoa raskaista ty\u00f6teht\u00e4vist\u00e4\u00e4n ja omistautunut mets\u00e4styksen jalolle taidolle sellaisella menestyksell\u00e4, ett\u00e4 useampi tuhat suurpetoa \u2013 osittain lintuja \u2013 oli kaatunut keisarin ja t\u00e4m\u00e4n \u201dkutsuvieraiden\u201d urhoollisiin laukauksiin. Mit\u00e4 Napoleonin ulkon\u00e4k\u00f6\u00f6n tulee, oletetaan h\u00e4nen kiehtovista kasvoistaan paistavan tietty tunnekylmyys ja varautuneisuus. N\u00e4in ei kuitenkaan ollut asian laita, ainakaan t\u00e4ll\u00e4 kertaa. Rautaisesta tahdostaan ja salamyhk\u00e4isist\u00e4 suunnitelmistaan tunnettu keisari vaikutti p\u00e4invastoin hyv\u00e4ntuulisen joviaalilta. H\u00e4nen puolisonsa on yh\u00e4 nelj\u00e4nkymmenen vuoden i\u00e4ss\u00e4kin tavattoman kaunis nainen ja kymmenvuotias poikakin n\u00e4ytti oikein vilkkaalta ja mukavalta tapaukselta ny\u00f6kytelless\u00e4\u00e4n seisten vaunustaan ulos. Jos kuvittelee, ett\u00e4 Rivolinkadulla raikuivat tuona hetken\u00e4 hurraahuudot, erehdytte. Kadulla vallitsi sen sijaan \u201dkunnioittava\u201d hiljaisuus. Useimmat herrasmiehet vastasivat keisarin kohteliaisiin tervehdyksiin nostamalla hattujaan, mutta siin\u00e4 kaikki. Kulkueen kuljettua ohi palasi liikenne kadulla silm\u00e4nr\u00e4p\u00e4yksess\u00e4 tavanomaiseen tilaansa. Olen sittemmin n\u00e4hnyt Napoleonin suurella oopperatalolla, jossa h\u00e4n osoitti suosiotaan er\u00e4\u00e4lle varsin keskinkertaiselle baletille nimelt\u00e4 \u201dLe Roi d\u2019Yvetot\u201d, jonka oli s\u00e4velt\u00e4nyt Massan markiisi, er\u00e4s hovin nuorista leijonista. Keisari n\u00e4ytti t\u00e4ll\u00e4kin kertaa varsin n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4lt\u00e4. Keisarinnan tapasimme er\u00e4\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 toistamiseen Boulognen mets\u00e4ss\u00e4. H\u00e4n istui hienossa vaunussa, jossa oli koristeellinen nelj\u00e4n hevosen valjakko. Ajurit ja lakeijatkin komeilivat hienoissa asuissa. Keisarinnalla oli yll\u00e4\u00e4n musta asu belgialaisten kuningas Leopold I:n kuoleman johdosta, mik\u00e4 korosti entisest\u00e4\u00e4n h\u00e4nen elegantteja, kalpeita piirteit\u00e4\u00e4n.