24.5.1884 LM–Alexandra Mechelin

Koska huomenna sunnuntaina saan nukkua niin pitkään kuin Morfeus vain tahtoo suoda minulle suosiotaan, käytän taas myöhäisen yön hetken kirjoittaakseni sinulle, – tietoisena siitä, että jaksat sietää harakanvarpaitani.

Oletan, että olet saanut tänään sekä 18. p^nä lähettämäni kirjeen että tänään klo 4 lähettämäni sähkeen ja että näin ollen tiedät hyvää tarkoittaneen ehdotukseni Pariisin-matkasta olleen erehdys. Minun täytyy tämän kaltaisessa kysymyksessä asettaa lääkäreiden arviointikyky omani edelle. Pidän selvänä, ettei sinulla itselläsi ole erityistä ikävää Pariisiin. Ja mitä minuun itseeni tulee, minulla on tällä haavaa vain yksi oikein ehdoton ja voimakas toive, – nähdä sinut taas täysin terveenä. Uskon myös, että meillä on maaseudun rauhassa Beatenbergissä niin viihtyisää, ettei mieleemme tule edes kaivata retkelle Pariisiin. Toisin on Celyn laita, sillä hänen tekee tätä nykyä totta kai mieli nähdä kaikki näkemisen arvoinen. Olen kuitenkin varma, että hän mieltään pahoittamatta sopeutuu siihen, ettei hän, ainakaan aluksi, ajattele sitä mikä hänestä itsestään olisi mukavaa, vaan omistautuu mieluummin kiltille äidilleen ja saa tyydytystä siitä että saa olla oma virkistävä kevätkukkasemme.

Odotan hyvin jännittyneenä sähkettä, jota pyysin 20. p^nä lähettämässäni kirjeessä ja josta saan kuulla, mitä olet päättänyt nyt valittavasta parantolasta.

Ikävä kyllä en voi vielä ilmoittaa päivää, jona pääsen lähtemään täältä. Esiin on noussut kysymys siitä, että koko Senaatin pitäisi jäädä tänne viikoksi 1. Kesäkuuta jälkeen ehtiäkseen saattaa päätökseen edes osa monista töistä, jotka muutoin jäisivät puolitiehen. Asiaa ei ole kuitenkaan vielä päätetty, ja näyttäisi melkeinpä siltä, että senaattorien enemmistö olisi sellaista loma-ajan uhraamista vastaan. – Heti kun kysymykseen on saatu ratkaisu, kerron sähkeessä minä päivänä pääsen matkaan.

Huolimatta liiallisesta työstä, jonka olen saanut harteilleni kotiin paluustani lähtien, olen ollut koko ajan terveenä ja reippaana. Sveitsin-matka on varmasti tehnyt erinomaisen hyvää terveydelleni. Ja sitäkin enemmän sitä vahvistaa Kesä- ja Heinäkuun vapaa ja rauhallinen yhdessäolo sinun ja Celyn kanssa. Ilman teitä olen pelkkä ihmisen puolikas.

Tuttuun tapaan minulla ei ole mitään erityistä kerrottavaa. Pitkiä istuntoja Senaatissa, – useita valiokunnan kokouksia, – paksuja kansiota, – päänvaivaa viisaimman ratkaisun löytämiseksi moniin kysymyksiin, – voilà toutransk. siinä kaikki. Selimin päivällisseurasta on ollut minulle paljon iloa. Almaa ja kolmea kilttiä tyttöä tapaan aina silloin tällöin, ja minua ilahduttaa, että he kaikki näyttävät niin kilteiltä. Käyn aina toisinaan tapaamassa pikaisesti Mammaa varmistaakseni, että hän voi hyvin – ja siinä ne päivät kuluvatkin. Idestam kävi joku päivä sitten kaupungissa hakemassa Marian ja tytöt. Hän söi päivällistä luonani viime torstaina. – Nyt silmät alkavat painua umpeen, kello on ½ 3. Sano terveisiä Jennylle ja kerro, että iloitsin koko sydämestäni hänen hyvästä voinnistaan Montreux’ssä ollessa. Kerro Robertille, että hänen kirjeensä oli sellainen puolueellisen hienostuneisuuden ja tyylikkyyden mestariteos, että olisin julkaissut sen lehdessä, ellei sisältö olisi ollut luonteeltaan myös liian yksityistä. – Halaa Celyä puolestani, ja itsellesi kymmenittäin halauksia lähettää sinun oma vanha uskollinen