2.7.1878 LM–Alexandra Mechelin
2.7.1878 LM–Alexandra Mechelin
Ruotsinkielinen teksti
|1|
Juni 1878 af Leo till Laitiala
|2|HforsHelsingfors 2 Juli 78.
Älskade vän!
Oaktadt de största ansträngningar blir jag icke färdig att resa i qväll, utan först imorgon afton. Jag kan således icke heller komma till Lahtis. Imorgon afton afreser jag deremot bestämdt, det må sedan ha blifvit klart med mina arbeten eller ej. Således kl. 2 natten mot torsdagen, skall jag omsider anlända till Laitiala. Jag hoppas att du då lyckligen fullbordat din marknadsfärd. Till denna, och äfven för att lemna medel åt Rönnbäck, bifogar jag|2| 400 mark.
Hvad de äro pinsamma, dessa sista dagar!
Helsa Cely!
Din egen
Leo.
P. S.Post Scriptum Just nu kom ditt bref af 30 Juni, hvaraf jag finner att du varit orolig för min skull. Jag kan försäkra dig att min helsa är i fullkomligt godt skick, – detta skall äfven fröken Eichinger kunna intyga. – Och äfven humöret har varit drägligt ända tills jag igår afton fann att jag måste böja mig för omöjligheten och uppskjuta min afresa till imorgon qväll. Om ni längtar efter mig, så längtar jag ännu tusen gånger mer att få återvända till mina rara, älskade pior.
Kesäkuussa 1878 Leolta Laitialaan
Helsinki 2. heinäkuuta 1878.
Rakas ystävä!
Mitä ankarimmista ponnisteluista huolimatta en ennätä lähteä matkaan tänä iltana vaan vasta huomisiltana. Näin ollen en liioin pääse Lahteen. Huomisiltana lähden sen sijaan varmasti, olen sitten saanut työni valmiiksi tai en. Näin ollen kello 2 torstain vastaisena yönä saavun viimeinkin Laitialaan. Toivon että olet silloin onnellisesti saanut markkinamatkasi hoidetuksi. Tähän tarkoitukseen ja myös lähettääkseni varoja Rönnbäckille liitän oheen 400 markkaa.
Kuinka nämä viimeiset päivät ovatkaan tuskallisia!
Sano terveisiä Celylle!
Sinun oma
Leo.
Post Scriptum. Juuri nyt saapui 30. kesäkuuta lähettämäsi kirje, josta huomaan, että olet ollut huolissasi minun vuokseni. Voin vakuuttaa, että terveyteni on täydellisen hyvässä kunnossa, – tämän voi myös neiti Eichinger vahvistaa. – Ja olen myös ollut siedettävällä tuulella aina siihen asti, kunnes eilen illalla huomasin, että minun on taivuttava mahdottoman edessä ja lykättävä lähtöäni huomisiltaan. Jos te ikävöitte minua, minä ikävöin vielä tuhat kertaa enemmän päästäkseni takaisin kultaisten, rakkaiden tyttöjeni luo.