14.2.1864 Frans af Björksten–LM

Kiitos kirjeestä. Koska minulle ei ole mitään sanottavaa erittäin epäkiinnostavasta henkilöstäni, siirryn silmänräpäyksessä politiikkaan ja valitsen aiheekseni kaikista kiinnostavimmat, Puolan asiat. Jotta toimisin parhaalla tavalla myös oman sisimmän näkemykseni kannalta kysymyksessä siitä, miten myötätuntoisesti Ranskassa suhtaudutaan Puolaa kohtaan, lähetän sinulle tässä mukanaolevan leikkeen La Sièclestä, joka tässä artikkelissaan varmasti tulkitsee Ranskan kansan humaania ja jaloa ajattelutapaa oikein. La Siècle julkaisi eilen myös varsovalaisten taiteilijoiden adressin Ranskan työläisille. Adressin aiheutti eräs ranskalainen, puuvillan puutteesta kärsiville suunnattu, ja siinä kuvailtiin erittäin koskettavalla tavalla Puolan onnetonta asemaa. Puolivirallinen La Patrie julkaisee päivittäi Varsovasta kirjeenvaihtaja-artikkeleita, jotka kertovat siitä, miten kansallinen liike etenee kapinoinnissaan, ja mukana on ihmisiä kaikista luokista, virkamiehiä, juutalaisia, talonpoikia, naisia, lapsia. Edelleen kerrotaan, miten lempeästi puolalaiset kohtelevat vankejaan, kuinka he kunnioittavat yksityisten omaisuutta ja antavat kuitit rahoista, joita ottavat hallituksen sekä vihollisen kassoista, miten venäläiset lehdet valehtelevat ja vääristelevät ja miten venäläiset polttavat ja ryöstävät jopa kuolleiden hautoja sekä kirkkoja, murhaavat ja harjoittavat mitä julminta kidutusta. Ketä pitäisi uskoa, se on kysymys jonka asetan joka päivä ja selkeän ohjenuoran puutteessa minä ratkaisen sen tunteeni pohjalta, siis Puolan-kirjeiden hyväksi. Eilinen Journal des Débats vertasi Aleksanteria ja rekrytointia Puolassa Herodekseen,ja Betlehemin lastenmurhaan, mutta lisää, että Aleksanterin toimet loukkaavat ihmisyyttä vielä enemmän. Kun lakiasäätävässä kokouksessa helmikuussa keskusteltiin puolustusjärjestyksen toisesta pykälästä, siellä ilmaistiin myös sympatioita Puolan kapinaa kohtaan.

Tässä myös La Patriesta leikattu Jules Favren puhe. Edustajakokouksen enemmistö tosin torjui puheenja piti viisaimpana, että Ranskan hallitus ei sekaannu Puolan asioihin. Italian parlamentti on seurannut lakiasäätävän kokouksen esimerkkiäja katsonut parhaaksi toistaiseksi odottaa puolalaisen liikehdinnän tarkempaa hahmottumista. Garibaldi on lähettänyt adressin kapinallisille ja Times sanoo, että Englannin kansan tulee kyllä pitää Puolan vallankumousta oikeutettuna, mutta että Englannin hallituksen ei pidä ryhtyä tällaisten sympatioiden tulkiksi. Minun näkemykseni on, että maltilliset lehdet nojautuvat Pariisiin ja siellä oleviin emigrantteihin. Luulen, että Prinssi Napoleon ei pidä asiaa vieraana ja että keisari Tuilerien palatsissa kyllä katsoo tarkkana Reinin maakuntiin. Jos esimerkiksi Preussi sekaantuu tilanteeseen, aukeaa Ranskalle hyvä mahdollisuus tehdä samoin ja napata Westfalen. Itävallan asenne on erikoinen ja ehkä jopa vastahakoinen Venäjää kohtaan. Samalla kun Preussi sulkee tiukasti rajansa puolalaisilta kapinoitsijoilta, kreivi Rechberg vastaa ehdottoman kieltävästi Balabinin pyyntöön, että Itävalta luovuttaisi ne puolalaiset kapinalliset, jotka ovat paenneet Itävallan maaperälle. Lakiasäätävässä kokouksessa on viime päivinä käyty erittäin mielenkiintoisia ja kohottavia keskusteluja painovapaudestasekä lehdistön tilanteesta Englannissa ja Ranskassa. Tapasin muutama päivä sitten puolalaisen ystäväni ja hän sanoi, että me pohjoismaalaiset olemme hirvittävän välinpitämättömiä ja laiskoja. Olen samaa mieltä ja olisi hyvä, jos käytettäisiin hyväksi Itämeren toisella puolella vallitsevaa painovapautta ja puhuttaisiin totuuden sanoja konservatismin sekä nöyrän alamaisen kiitollisuuden kuolettavaa myrkkyä saaneelle puolueelle. Terveiset kaikille vanhoille ystäville ja ota vastaan harras toiveeni, että tässä nyt tyrkyttämäni rabulismi ei haittaa sinun hyvää nimeäsi ja mainettasi. Terveiset August Schaumanille ja näytä hänelle kirjeen sisältö. Siltä varalta, että siellä kotona leikataan talteen ranskalaiset matkakirjeet, sitten kun on aikaa.

Jolleivät valtio-oikeudelliset kysymykset nouse esille tulevilla valtiopäivillä, ei siellä paljoa saavuteta. Yksi lakimuutos on meille tietenkin askel eteenpäin, mutta sitten meidän täytyy taas hiljaa ja kärsivällisesti odottaa kunnes Venäjän tsaari olosuhteiden pakottamana taas suvaitsee sanoa eteenpäin mars. Valtio-oikeudellisten uudistusten kautta sitävastoin saisimme itsenäisen välineen, joka oman luonteensa ja sisäisen välttämättömyyden kautta tuottaa maalle vaurautta ja onnea. Toivotan onnea Barometernin uudelleensynnyttämiseen, mutta valitettavasti olen silloin Roomassa eikä minulla luultavasti ole mahdollisuutta lukea sen palstoja ja seurata sitä taistelua, jota siellä käytte totuuden ja oikeuden puolesta. Fransiscus