24.3.1866 Torsten Costiander–LM
Ruotsinkielinen teksti
|1|
Borgå, den 24 mars 1866.
Min käre Leo!
Jag är mycket ledsen över att allvarliga frågor som pågår här hindrar dig från att i allsköns ro njuta av de sista och vackraste månaderna av din vistelse i utlandet – du skulle så väl ha förtjänat att äntligen få njuta av en fullständig brist på oro och bekymmer. Om det på något sätt kunde trösta dig kan jag säga att jag har delat dessa bekymmer, så mycket mera som jag bar ansvaret för den information på vilken du blev tvungen att grunda ditt beslut i borgmästarfrågan. Efter noggranna efterforskningar och moget övervägande gjorde jag i förrgår mitt bästa för att lösa det svåra problemet att i ett telegram sammanfatta läget i en fråga som långt ifrån är klar, med tanke på att de röstberättigade ännu inte uttalar sig utan förbehåll och före din kandidatur formellt blivit bekräftad ifrågasätter de|2| som vore benägna att rösta på dig dina verkliga intentioner.
Den väntade fullmakten har ännu inte kommit – Forselles har lovat att underrätta mig per telegraf – jag börjar tro att du bestämt dig för att inte bekräfta din kandidatur, och det lugnar mig i synnerhet för att jag i telegrammet inte motsatte mig en sådan lösning. Även om ansökningstiden redan är ute när du får detta brev och det hädanefter är onödigt att bråka sin hjärna för att få ett grepp om situationen, vill jag ändå ännu förtydliga och förklara de 60 ord som jag ansåg nödvändigt att förbruka för detta ändamål. På min senaste resa till Helsingfors, därifrån jag återvände till Borgå kvällen före jag sände det nämnda telegrammet, hade läget, eller snarare min uppfattning av det, ändrat. Situationen hade utvecklats på det sätt som du trott från första början, det vill säga att Öhrnberg hade de bästa chanserna. Jag fick veta att C. Brummer, som hade förvillat Sackleen och Spåre när han bestred Öhrnbergs förtjänster, i hemlighet arbetade för hans kandidatur och att han hade lyckats vinna över Sinebrychoff på hans sida.
|3|När det gällde att i synnerhet kämpa mot Öhrnberg blev de betänkligheter du uttryckte i ditt senaste brev allvarligare, de svårigheter du skulle ha att övervinna ifall din kandidatur nominerades. Röstresultatet framstod också mera osäkert och jag kunde inte längre hoppas på att majoriteten av rösterna skulle falla på dig. När fru Lindroos insåg detta och förutsåg möjligheten för dig att om två eller tre år efterträda Öhrnberg insisterade hon inte längre på att du skulle söka platsen. Hennes åsikt hade också ändrats i att hon inte längre förhöll sig likgiltig till möjligheten av ett nederlag. För övrigt tillade hon att hennes hus endast förfogar över röster på 25 skatteören. Henry hade varit inaktiv sedan han fått brevet, där du förbjöd att föra kampanj för din kandidatur. Lagerborg var mindre uppmuntrande än tidigare. Forselles fortsatte mana till försiktighet och hans aktivitet hade fortsatt att representera Ö. Sackleen hade inte kunnat tala med Kiseleff på grund av att denne inte förstod att infinna sig hos honom för att svara på hans frågor. Lindfors,|4| som erbjudit sig att sondera gamle Borgström, såg ut att vilja smita undan mina frågor när jag träffade honom på teatern. Den unge mannen själv var mycket uppmuntrande, men han ljög samtidigt utan förskoning. Likväl verkar det som om det fortfarande finns tillräckligt med chanser att klara sig bra, komma på andra eller tredje plats, i fall av en formell ansökan, och om din nominering vore mera trängande för din existens och din karriär än vad den i verkligheten är, om man inte behövde frukta svårigheter, eller motstånd inom magistraten, vilket skulle göra arbetet lite för tungt, skulle min åsikt ännu vara att man borde söka platsen. Om ditt namn finns uppräknat bland kandidaterna är jag övertygad om att du skulle klara dig bra, i och med att varje röstberättigad har tre röster till sitt förfogande. Även om det är uppenbart att utan en tillkännagiven ansökan är chanserna att lyckas mindre, ger denna omständighet ännu hopp om att du kanske får platsen vid Öhrnbergs sida, i synnerhet om du återvänder till Helsingfors innan omröstningen, vilket, enligt mina underrättelser, inte äger rum förrän i maj månad, kanske|5| till och med i juni. Tyvärr fick jag inte reda på något som talade för den saken, men jag ska försöka ta reda på och hålla dig informerad. De bestämmer sig antagligen först när ansökningstiden är ute, och, trots ditt förbud, kommer jag inte upphöra med att ännu arbeta för din kandidatur, ty jag ser inget ont i att eftersträva en tjänst som man är kapabel att sköta.
Forselles har insisterat på att ge mig de 420 mark som jag betalat för dig i Sparbanken, jag fick dem bara mot löfte att jag återlämnar dem vid behov. Föreningsbanken i Borgå har lovat att ge mig 1 000 mark på ditt accept. Jag har emellertid ännu inte använt mig av summan.
Mina senaste resor till Helsingfors och arrangemangen kring en societetsföreställning i Borgå har tagit mycket av min tid, därför kan jag inte skriva längre i dag, och jag avslutar mitt brev med att upprepa det som jag redan nämnt i ett tidigare brev, vilket är att jag inte vill ha svar på mina brev, väl medveten om att det inte ingår i resplanerna att ständigt|6| sitta vid skrivbordet. Systrarna mår bra och arbetar mycket. Jetta var sjuk, men hon borde ha blivit bättre dagen efter min avfärd från Helsingfors. Jag försummade inte att på Alexandras inrådan uppvakta Emmy Wiik på födelsedagen.
Ännu en sak som jag sedan länge velat ta upp och som jag inte får glömma nu när jag blivit medlem i Konstföreningen. Herr Knutson har målat en mycket vacker skärgårdsvy i trakten av Stensvik. Tavlan, som är över en meter, kostar bara 300 mark. Jag har så smått lovat honom att du eller jag köper tavlan, men i och med att jag köpt en liknande, också den gjord av honom, på en auktion – för 114 mark! (med en vacker ram) – kommer jag inte att gräla om denna.
Tusen hälsningar till Alexandra från Er tillgivne
Torsten.
P.S. Nomineringar: Indrenius vice kansler, senator. – Oker-Blom guvernör i Viborg. Sammansättningar som antagligen blir av: Gadd – avsked (säkert) baron Cedercreutz – president i Viborg. Antell – kommittén i Sankt Petersburg. Överste Nordenstreng – Kuopio. Stabschef – ännu inte klart. Man gissar på Bachus eller Casse Ehrnrooth.
|1|Obs. På grund av postkontorets inflexibilitet tog man inte emot detta brev i lördags, det är sant att det lämnades in efter stängningsdags men ändå fem timmar före posten avhämtades. Jag lämnade därmed in det i dag, den 27 mars. Inget telegram från Forselles! Det är således bestämt att du inte ansöker om platsen som borgmästare!
Alkuperäinen (transkriptio)
|1|
Borgå, ce 24 Mars 1866.
Mon cher Leo !
Je regrette beaucoup que ta pré-
occupation des questions grave qui s’agitent
ici ne te permette point de jouir en toute
tranquillité des derniers et plus beaux mois
de ton séjour à l’étranger – tu aurais si
bien mérité de jouir enfin d’une absence
complète de soucis et d’inquiétudes ! Si cela
pouvait en quelque sorte te consoler, je te dirais
que j’ai bien partagés ces inquiétudes, d’autant
plus que sur moi pesait la responsabilité
des nouvelles sur lesquelles tu as du fonder
tes résolutions dans l’affaire de bourgomestre.
Après des recherches soigneuses et de mûres
reflexions j’ai fait, avant-hier, mon possible
pour résoudre le problème difficile d’exposer dans
un télégramme la situation d’une affaire qui est
loin d’être claire, vu que les votants ne se prononcent
pas encore sans réserve et que ta candidature,
avant d’être avouée formellement, est exposée au
doute sur tes intentions réelles de la part de ceux
|2|
qui seraient disposés à voter pour toi.
Le plein-pouvoir attendu n’étant pas
encore arrivé – Forselles m’a promis de m’en
avertir par le télégraphe, – je commence à te croire
décidé à ne pas avouer ta candidature, et cela
me tranquillise particulièrement pour mon télégramme
qui s’accordait avec une telle résolution. Quoiqu’au
moment où tu recevras cette lettre, le terme pour
présenter la demande soit déjà échu et qu’il
soit désormais inutile de se rompre la tête pour
apprécier la situation, je veux pourtant encore
compléter et expliquer les 60 mots que j’ai cru
nécessaire de dépenser à cette fin. A mon dernier
voyage à Hfors, d’où je revins à Borgå la veille
d’expédier le télégramme mentionné, la situation,
ou plutôt mon opinion là-dessus fut changée.
La situation était devenuetillagt telle que tu l’avais [...]oläslig/saknad text
jugée tout d’abord, c.à.d. que les chances étaient
pour Öhrnberg. J’appris que C. Brummer qui avait
dupé Sackléen et Spåre en niant les mérites d’Öhrnberg,
travaillait en secret pour sa candidature et qu’il
avait réussi à disposer Sinebruchof en sa faveur.
Une fois qu’il s’agissait de lutter spécialementtillagt avec Öhrnberg,
les scrupules exprimés dans ta dernière lettre, les
difficultés que tu aurais à vaincre en cas de
ta candidaturestruket nomination, devenaient plus
graves. – Le résultat du scrutin paraissait aussi
plus douteux et je ne pouvais plus espérer que la
majorité des voix seraittillagt pour toi. Concevant cela et
prévoyant la possibilité pour toi de remplacer
Öhrnberg dans deux ou trois ans, Mme Lindroos
n’insistait plus sur ce que tu demandasse la place.
Elle avait aussi changé d’avis en ce qu’elle n’était
plus indifférente à la possibilité d’une défaite.
En outre elle ajouta que sa maison ne dispose pour
les votes que de 25 skattören. – Henry avait été
inactif depuis l’arrivée de ta lettre dans laquelle
tu défendais d’agiter pour ta candidature. Lager-
borg était moins encourageant qu’auparavant.
Forselles continuait à prêcher la prudence et
son activité avait continué à représenter le O.
Sackléen n’avait pas pu parler à Kisselef par la
raison que celui-ci n’avait pas su se présenter
chez lui pour répondre a ses questions. Lindfors,
|4|
qui s’était offert de sonder le vieux Borgström,
avait l’air de vouloir échapper à mes questions
lorsque je le rencontrai au théâtre. Unge man
seul encourageait beaucoup, mais il mentait
en même temps sans miséricorde. – Néanmoins
il paraît qu’il y a toujours assez de chances pour
arriver sur les rangs, comme deuxième ou troisième,
en cas de demande formelle, et si ta nomination
était plus urgente à ton existence et à ta carrière
qu’elle ne l’est en réalité, s’il n’y avait pastillagt à craindre
les difficultés, nitillagt l’opposition au sein du magistrat
qui rendraient la besogne un peu trop lourde,
mon opinion serait encore qu’il faut demander
la place. Car une fois ton nom publié parmi ceux
des candidats, je ne doute pas que tu n’arrives sur les
rangs, chaque votant ayant à [...]oläslig/saknad text entillagt proposer trois.
Quoiqu’il soit évident que, sans demande présentée,
les chances pour y arriver sont moins grandes, cette
dernière circonstance fait encore espérer que tu
obtiendras peut-être la place à côté d’Öhrnberg, surtout
si tu reviens à Hfors avant le scrutin qui aura
lieu, à ce qu’on me disait, qu’au mois de mai, peut-être
|5|
même au juin. Malheureusement je ne pouvais
apprendre rien de positif là-dessus, mais je
tâcherai de le savoir et de t’en avertir. Ce n’est
probablement qu’après le terme d’échéance pour les
demandes qu’on le décidera, – et, malgré ta
défense, je ne cesserai pas de travailler encore
pour ta candidature, car je ne vois pas de mal
à vouloir obtenir un emploi qu’on est capable
de remplir. –
Forselles a absolument voulu me donner les
420 marks que j’ai payés pour toi à Sparbanken,
je ne les ai reçue qu’avec promesse de les rendre
en cas de besoin. – Föreningsbanken i Borgå m’a
promis de me donner 1 000 marks sur ton accept –
Je ne m’en suis pourtant pas encore servi. –
Mes voyages résentssvårtytt à Hfors et des arrangements
pour un spectacle de société à Borgå m’ont coûté
beaucoup de temps, c’est pourquoi je ne puis pas
écrire plus long aujourd’hui, et je finis ma
lettre en répétant ce que je crois déjà avoir
dit dans une précédente, c’est que je ne veux
pas de réponse à mes lettres, sachant bien qu’il s’entre
pas du tout dans le plan d’un voyage de rester perpétuellement
|6|
à la table à écrire. – Les sœurs se portent bien
et travaillent beaucoup. Jetta avaitstruket été malade,
mais elle devait sortir le lendemain de mon départ
de Hfors. Je n’ai pas manqué à la recommandation
d’Alexandra d’aller féliciter Emmy Wiik de l’anni-
versaire de sa naissance.
Encore une chose dont j’ai voulu écrire il y a
longtemps et que je ne dois pas oublier maintenant
que je suis devenu membre de la société des beaux-
arts. Mr Knutson a peint une très jolie
skärgårdsvy i trakten af Stensvik. Le tableau,
de la longueur de plustillagt d’un mêtre, ne coûte que 300 marks.
Je lui ai un peu promis que ce tableau sera acheté
par toi ou par moi, mais ayant acheté un
semblable, fait par lui aussi, a un encan –
pour 114 marks ! ([...]oläslig/saknad text avec un joli cadre) – je ne
te disputerai pas celui-là.
Mille choses à Alexandra de la part de Votre
tout-dévoué
Torsten. –
P.S. Nominations : Indrenius Vice-Kansler, Senator. – Oker-Blom
Gouverneur à Wibourg. Combinaisons qui seront probablement réalisés :
Gadd – afsked (certain) Bn Cedercreutz – Président à Wibourg. Antell –
Comité à Pbourg. Colonel Nordenstreng – Kuopio. Chef d’état major –
on ne sait pas encore. – On suppose Bachus ou Casse Ehrnrooth.
Obs. Par la désobligeance du comptoir de la poste cette lettre, présentée, il est vrai, après l’heure fixée mais pourtant cinq heures avant l’expédition
de la poste, n’a pas été reçue samedi. Je l’expédie donc aujourd’hui, le 27 mars. – Point de télégramme de Forselles ! C’est donc décidé que tu
ne demanderas plus la place de Bourgomestre !
Porvoo 24. maaliskuuta 1866
Rakas Leoni!
Olen kovin pahoillani, että huolesi täällä meneillään olevista vakavista asioista estää Sinua kokonaan nauttimasta kaikessa rauhassa ulkomailla oleskelusi viimeisistä ja hienoimmista kuukausista – olisit totisesti ansainnut lopultakin nauttia täydellisestä huolten ja levottomuuksien puuttumisesta! Jos se voisi Sinua jollain lailla lohduttaa, sanoisin että olen kyllä jakanut nämä huolesi, semminkin kun minua painoi vastuu uutisista, joiden varaan Sinun on pitänyt perustaa päätelmäsi pormestariasiassa. Huolellisten tutkimusten ja kypsän pohdinnan jälkeen tein toissapäivänä kaikkeni ratkaistakseni sen vaikean ongelman, että selvittäisin sähkösanomassa kaikkea muuta kuin selvän asian tilannetta, ottaen huomioon että äänestäjät eivät vielä lausu mielipidettään varauksetta ja että henkilöt, jotka olisivat valmiita äänestämään Sinua, ovat kyseenalaistaneet todelliset aikomuksesi ennen kuin ehdokkuuttasi on muodollisesti vahvistettu.
Koska se odotettu valtakirja ei ole vielä tullut – Forselles lupasi ilmoittaa asiasta sähkösanomalla – alan uskoa, että olet päättänyt ettet vahvista ehdokkuuttasi, ja se rauhoittaa minua erityisesti kun sähkösanomani oli yhteneväinen tämän päätelmän kanssa. Vaikka määräaika hakemuksen jättämiseksi on jo umpeutunut, kun saat tämän kirjeen, ja on hyödytöntä sen jälkeen vaivata päätään tilanteen arvioimisella, haluan kuitenkin vielä täydentää ja selittää niitä 60 sanaa, jotka katsoin tarpeellisiksi käyttää tähän tarkoitukseen. Viime Helsingin-matkallani, jolta palasin Porvooseen mainitun sähkösanoman lähettämistä edeltävänä päivänä, oli tilanne tai pikemminkin näkemykseni siitä muuttunut. Tilanne oli muuttunut sellaiseksi kuin olit heti aluksi arvioinut, eli että mahdollisuudet olivat Öhrnbergin puolesta. Kuulin että C. Brummer, joka oli harhauttanut Sackléenia ja Spårea kiistäessään Öhrnbergin ansiot, toimikin salaa hänen ehdokkuutensa hyväksi ja oli onnistunut saamaan Sinebrychoffin puolelleen.
Kun kerran oli kyse taistelusta etenkin Öhrnbergiä vastaan, muuttuivat viime kirjeessäsi mainitsemasi epäilykset ja vaikeudet, joita Sinulla oli voitettavana nimitysasiassasi, vakavammiksi. Äänestystulos myös vaikutti epävarmemmalta, enkä voinut enää toivoa, että enemmistö äänistä puoltaisi Sinua. Kun rouva Lindroos ymmärsi tämän ja aavisti ennalta, että voisit korvata Öhrnbergin kahden tai kolmen vuoden kuluttua, hän ei enää vaatinut, että hakisit paikkaa. Hän oli myös muuttanut mieltään siinä, ettei suhtautunut enää välinpitämättömästi tappion mahdollisuuteen. Hän sitä paitsi lisäsi, että hänen talollaan oli ääniä vain 25 veroäyrin edestä. Henry oli ollut passiivinen siitä asti kun oli saanut kirjeesi, jossa kieltäydyit kampanjoimasta ehdokkuutesi hyväksi. Lagerborg oli vähemmän kannustava kuin ennen. Forselles kehotti edelleen varovaisuuteen, ja hänen toimeliaisuutensa Ö:n puolesta oli jatkunut. Sackléen ei ollut voinut puhua Kiseleffin kanssa siitä syystä, että tämä ei ollut ymmärtänyt ilmaantua hänen luokseen vastaamaan hänen kysymyksiinsä. Lindforsilla, joka oli tarjoutunut tunnustelemaan vanhaa Borgströmiä, oli sellainen ilme kuin hän olisi halunnut välttyä kysymyksiltäni, kun törmäsin häneen teatterissa. Nuorimies itse oli oikein rohkaiseva, mutta valehteli samaan aikaan sumeilematta. Vaikutti kuitenkin siltä, että mahdollisuudet sijoittua hyvin ovat yhä melko suuret, toiseksi tai kolmanneksi, muodollisen hakemuksen tapauksessa, ja jos nimityksesi olisi tärkeämpi olemassaolollesi ja urallesi kuin se todellisuudessa on, ja ellei tarvitsisi pelätä vaikeuksia eikä vastustusta virkamiesten keskuudessa, jotka tekisivät työstä hiukan liian raskaan, näkemykseni olisi yhä, että paikkaa kannattaa hakea. Sillä jos nimesi julkaistaan ehdokkaiden joukossa, en epäile ettetkö pääsisi sijoille, kullakin äänioikeutetulla kun on kolme ääntä. Vaikka onkin ilmeistä, että ilman esitettyä hakemusta mahdollisuudet onnistua ovat pienemmät, saa tämä jälkimmäinen asianhaara yhä toivomaan, että saat kenties paikan Öhrnbergin rinnalla, etenkin jos palaat Helsinkiin ennen äänestystä, joka pidetään, sen mukaan kuin minulle kerrottiin, vasta toukokuussa, ehkä jopa kesäkuussa. Valitettavasti en ole kuullut mitään, mikä puhuisi tämän puolesta, mutta yritän ottaa selvää ja kertoa Sinulle. Todennäköisesti asiasta päätetään vasta hakuajan umpeuduttua, enkä kiellostasi huolimatta lakkaa tekemästä yhä töitä ehdokkuutesi eteen, sillä en näe siinä mitään pahaa, että haluaa saada toimen jonka on kykenevä täyttämään.
Forselles halusi ehdottomasti antaa minulle ne 420 markkaa, jotka maksoin puolestasi Sparbankeniin, otin ne vastaan vain lupausta vastaan että tarpeen vaatiessa palautan ne. Föreningsbanken i Borgå lupasi antaa minulle 1 000 markkaa Sinun hyväksynnälläsi. En ole kuitenkaan vielä käyttänyt rahasummaa. Viimeaikaiset Helsingin-matkani ja seurapiiritapahtuman järjestelyt Porvoossa ovat vieneet paljon aikaani, joten en pysty kirjoittamaan tänään pidempään, ja lopetan kirjeeni toistaen saman, minkä taisin jo sanoa jossain aiemmassa kirjeessä, eli etten halua vastausta kirjeisiini, koska tiedän hyvin, ettei matkaa suunnitellessa voi koko ajan olla kirjoituspöydän ääressä kirjoittamassa. Sisaret voivat hyvin ja tekevät kovasti töitä. Jetta on ollut sairaana, mutta tuli reipastui Helsingistä lähtöäni seuraavana päivänä. En jättänyt toteuttamatta Alexandran kehotusta käydä onnittelemassa Emmy Wiikiä tämän syntymäpäivänä.
Vielä yksi asia, josta olen halunnut kirjoittaa jo pitkään, ja jota en saa unohtaa nyt kun minusta on tullut taideyhdistyksen jäsen. Knutson on maalannut oikein kauniin saaristomaiseman Stensvikin seudulta. Maalaus, leveydeltään yli metrin, maksaa vain 300 markkaa. Lupailin hiukan, että Sinä tai minä ostaisimme maalauksen, mutta koska olen ostanut vastaavanlaisen, samoin hänen maalaamansa, huutokaupasta, 114 markalla! (kauniilla kehyksillä) – en kiistele asiasta kanssasi. Tuhannet terveiset Alexandralle lähettää teille uskollinen
Torsten.
P.S. Nimityksiä: Indrenius varakansleri, senaattori. – Oker-Blom Viipurin läänin maaherra. Kokoonpanoja, jotka todennäköisesti toteutuvat: Gadd – eronnut (varma), paroni Cedercreutz – Viipurin hovioikeuden presidentti. Antell – Suomen asiain komitea Pietarissa. Eversti Nordenstreng – Kuopio. Esikuntapäällikkö – ei vielä varmaa. Oletetaan Bachusta tai Casse Ehrnroothia.
Huom. Postikonttorin joustamattomuuden vuoksi tätä kirjettä, joka totta kyllä jätettiin sulkemisajan jälkeen, mutta kuitenkin viisi tuntia ennen postin noutamista, ei otettu vastaan lauantaina. Lähetän sen siis tänään, 27. maaliskuuta. Ei sähkösanomaa Forsellesilta! On siis päätetty, ettet hae pormestarin virkaa!