8.4.1863 LM–Torsten Costiander
Ruotsinkielinen teksti
|1|
Min käre Torsten,
Jag mötte Milliette på stationen och på samma gång jag föjde henne hem tillbringade jag kvällen hos henne. Stackar liten! – det är i dag hon ”passerar gränsen”. Nåväl, – tomheten hon ibland måste känna är kanske mindre smärtsam än den sorg en egoistisk och grälsjuk (vilket de ofta är, dessa andra män) make kunde orsaka.
Ensamheten man lämnade mig i gav sig nästan för mycket till känna den första dagen. På söndagen gjorde jag inte annat än skrev – måndag morgon var jag klar med mitt föredrag om diplomatin; oyckligtvis hade det blivit så långt att jag blev tvungen att utesluta några passager. Det är sannerligen ett så omfattande ämne att man kunde ägna det flera|2| volymer. Vännerna Fogelholms och Linders omdöme om mitt föredrag var mycket positivt. – Tillfredsställelsen med att på papper ha fångat en del av de tankar som vanligtvis sysselsätter min hjärna gav mig en viss glädje – även om jag för övrigt mycket väl ser de stora bristerna i mitt arbete, i huvudsak orsakad av nödvändighet att hålla ämnet inom så smala ramar och i en så lättfattlig form som möjligt.
Linder flyttade i går in i din lägenhet, – som efter att du och Mamma åkte förefaller mig så tråkig.
Med största glädje hör jag från Mili att du är nöjd med din nya situation. Månne den inom kort ge stabilitet!
|3|Tusen hälsningar till Robert med familj. Säg för min del till dem att ordentligt jaga bort dessa sjukdomar, som sannerligen alltför ofta gästat dem! Jag är mycket trött. God natt!
Din
Leo.
Helsingfors 8 april 63.
Jag sänder dina handskar med samma tåg.
Alkuperäinen (transkriptio)
|1|
8 apr. 63tillagt senare
Mon cher Torsten,
J’ai reçu Milliette à la station
et, l’ayant accompagnée à la maison,
j’ai passé la soirée chez elle. Pauvre
petite! – c’est aujourd’hui qu’elle ”passe
par la ligne”. Eh bien, – le vide qu’elle
doit sentir quelquefois – peut-être est-il
moins pénible que les chagrins que pour-
rait causer un mari egoïste et que-
relleur, comme iltillagt le sont pour la plu-
part, ces autres hommes.
La solitude, dans laquelle on m’a-
vait laissé, s’est fait presque trop
sentir le premier jour. Le dimanche je
n’ai fait qu’écrire – lundi matin j’a-
vais fini mon discours sur la diplo-
matie; malheureusement il était devenu
si long, que j’ai du en exclure quelques
passages. C’est en vérité un sujet si
riche, qu’on pourrait lui sacrifier des
|2|
volumes. – La critiquesstruket des amis Fogel-
holm et Linder sur mon discours a été
très favorable. – La satisfaction d’a-
voir fixé sur le papier une partie
des pensées qui agitent toujours mon
cerveau, m’a donné un peu de bonne
humeur: – quoique, du reste, je vois
très bien les grands défauts dans mon
ouvrage, causés principalement par
la nécessité de contraindre le sujet
dans des limites si étroites et dans une
forme aussi populaire que possible.
Linder a été installé hier dans
ton appartement, – qui, aprés ton
départ et celui de Maman, me paraît
pourtant avoir l’aspect triste.
Ce n’est qu’avec le plus grand plaisir
que j’ai appris de Mili que tu es
contant de ta nouvelle situation.
Puisse-t-elle prendre bientôt le carac-
tére de stabilité!
Mille choses à Robert et sa famille.
Dis-leur de ma part de chasser sévère-
ment ces maladies, dont les visites
sont, en vérité, trop fréquantes! –
Je suis très fatiguée. Bonne-nuit!
Ton
Leo.
Hfors 8 d’Avril 63.
J’envoie avec ce train tes gants.
Rakas Torstenini,
Hain Millietten asemalta ja saatettuani hänet kotiin vietin illan hänen luonaan. Pikkuraukka! Tänäänhän on se päivä kun hän ”ylittää rajan”. No jaa, tyhjyys jota hän varmasti välillä tuntee, on ehkä vähemmän tuskallista kuin ne mieliharmit joita egoistinen ja riidanhaluinen aviomies voisi aiheuttaa, jollaisia nämä muut miehet enimmäkseen ovat.
Yksinäisyys, johon olin jäänyt, tuntui ensimmäisenä päivänä melkeinpä liialliselta. Sunnuntaina en tehnyt muuta kuin kirjoitin, maanantaiaamuna olin saanut valmiiksi diplomatiaa käsittelevän esitelmäni; valitettavasti siitä tuli niin pitkä, että minun oli jätettävä siitä pois joitakin kohtia. Aihe on tosiaankin niin antoisa, että sille voisi uhrata kokonaisia teoksia. Ystävieni Fogelholmin ja Linderin esitelmästäni antama kritiikki oli hyvin myötämielistä. Tyydytys siitä, että olen saanut paperille osan aivoissani alituisesti myllertävistä ajatuksista, kohensi hiukan mielialaani – vaikka huomaankin oikein hyvin työni suuret puutteet, jotka aiheutuivat etupäässä siitä, että aihe on pakotettava niin ahtaisiin rajoihin ja niin kansanomaiseen muotoon kuin mahdollista.
Linder asettui eilen asuntoosi – siellä vaikutti Sinun ja äidin lähdettyä minusta kuitenkin olevan hiukan surullinen tunnelma.
Olin erittäin iloinen kuullessani Mililtä, että olet tyytyväinen uuteen tilanteeseesi. Kunpa se saisi pian vakiintuneen luonteen!
Tuhannet terveiset Robertille ja hänen perheelleen. Käske heidän minun puolestani karkottaa ankarasti nämä sairaudet, jotka vierailevat tosiaankin liian tiheästi! Itse olen kovin rasittunut. Hyvää yötä!
Sinun
Leosi
Helsinki 8. huhtikuuta 1863
Lähetän tässä junassa hansikkaasi.