15.3.1875 Suomen valtio-oikeus

Suomen valtio-oikeus

Kevätlukukausi 1875

20. luento 15. maaliskuuta

3) Kolmannesta pääkategoriasta, joilla osoitetaan Säätyjen toimivaltaa yleensä, liittyy edelliseen lähinnä se, mitä maan rahayksiköstä on säädetty. Hallitusmuodon § 44. Lue ääneen. Hallitusmuodon § 44: ”Jäähän Kruunun omaksi asiaksi ja sille kuuluvaksi oikeudeksi lyöttää rahaa; kuitenkin Valtakunnan Säädyt pidättävät itselleen oikeuden, kun jokin korotus tai painon ja pitoisuuden alennus aiotaan suorittaa, ettei sellaista muutosta saa tehdäniiden tietämättä ja ilman niiden suostumusta.” Puhuttaessa tämän kysymyksen ratkaisevasta vaikutuksesta liiketoimintaan ei ole mitenkään tarpeetonta, että Säätyjen myötävaikutus tähän turvataan.tillagt i marginalen Vain muutos painossa ja pitoisuudessa on sellainen, ettei se saa tapahtua Säätyjen tietämättä ja hyväksymättä. Porvoon valtiopäivillä otettiin käyttöön Venäjän hopearupla. 4. huhtikuuta 1860 julkaistu Keisarillinen Manifesti sanoo tosin, että se on edelleen Suomen Suuriruhtinaskunnan muuttumaton rahayksikkö. Mutta Suomen markan arvo on säädetty sen mukaan siten, että sen arvo painossa ja pitoisuudessa on ¼ ruplan arvosta. Siten painon ja pitoisuuden korottaminen tai alentaminen ei saa tapahtua vain laskentayksikköä muuttamalla eikä siihen siis ole oikeutta.

Ja edelleen Säätyjen oikeudet ja velvollisuudet Suomen Pankin osalta. 9. joulukuuta 1867 päivätyn asetuksen §:ssä 1 sanotaan: ”Säädyt ottavat hallittavikseen ja vastattavikseen Pankkiin perustetut yksinkertaiset ja hypoteekkirahastot, joita tämän jälkeen nimitetään yhteisesti ja pelkästään nimellä Suomen Pankki. Samoin Pankkivaltuuskunnalla on Pankin valvontaoikeus; sitä vastoin valtio- ja sotilaslaitosten Pankin johtokunnan hallintaan jättämien rahastojen tulee edellisestä poiketen pysyä Suomen Senaatin valvonnassa kuten tähänkin asti. Muistuta tässä edelleen saman asetuksen §:stä 11.

Onko tämä järkevää. Voi todella ollakin. Säätyjen ei tietenkään pidä hallita. Ne eivät siihen pystykään. Tarkoitus onkin vain, että ne määräävät tästä hallinto-organisaatiosta ja valitsevat valtuutetut. Järkevää tässä on vain se, että Pankki on erillään finanssihallinnosta, että siten tunnustetaan, ettei se ole olemassa Valtiontalouden vuoksi, vaan jotta maan liiketoiminta voisi yleensä olla turvattu ja suojattu, ja rahaolosuhteissa vallitsisi vakavaraisuus, ja että liiketoiminnan luotot voisivat saada vankkaa tukea, kun sitä tarvitaan. Selvää on, että valtuutetut hoitavat pankin hallinnon valvonnan täysin, eivät Säädyt itse (= Osakeyhtiö ja sen johtokunta sekä hallintokonselji). Sen lisäksi revisio; ja pankkivaliokunta johtaviksi vaadittavien periaatteiden tarkastamiseen.

§ 38. ”Pankkivaliokunnalle kuuluu tutkia Pankin johtoa ja tilaa sekä Säätyjen takaukseen ja hoitoon asetettuja rahastoja; sekä antaa niistä mahdollisimman pian Säädyille kertomus ja ehdottaa määräyksiä, jotka katsotaan mainittujen rahastojen hallintaan tarpeellisiksi.” tillagt i marginalen

Erityisen kiinnostavaa on pankkiasetuksen §:ssä 13. ”Hallituksella on oikeus tarvittaessa Pankin hopearahaston vahvistamiseksi ja Pankkivaltuuskunnan siitä tekemän esityksen jälkeen taata Säätyjen nimissä ulkomainen laina tai luotto, määrältään korkeintaan kahdeksan miljoonaa markkaa Suomen rahaa, mitkä varat on lainattava valtion laskuun ja jätettävä Pankin käyttöön sen sitoumusta vastaan, että se ottaa vastatakseen lainan takaisinmaksusta määrätyn kuoletusajan puitteissa.” – Ei valtuuskunta vaan toinen valtiomahti takaa toisen puolesta ja nimissä.

Tarkemmat tiedot Pankista kuuluvat hallinto-oikeuteen. tillagt i marginalen

Lopuksi oikeudet esittää toivomusaloitteiden kautta maan toiveita ja kiinnittää hallituksen huomio toimenpiteisiin, jotka katsotaan tarpeellisiksi isänmaan kehittymisen edistämiseksi.

Tätä oikeutta ei pidä aliarvioida.

Aikaisemmin korostin, mitä järjestystä on käytettävä.

Myöskin varsin merkittäviä aiheita: Vuonna 1872 esitettiin samassa toivomusaloitteessa seuraavia aiheita: täydellinen lakiehdotus, joka koskee kirjallista ja taiteellista omistusoikeutta – eriuskoislakia, lakia mooseksenuskoisten ja muiden ei-kristillistä uskoa tunnustavien oikeutta muodostaa maassa kirkollisia yhteisöjä sekä lakia käännyttämisvastuusta, - ehdotus niiden säädösten kumoamisesta tai muuttamisesta, jotka rajoittavat korkosopimusvapautta, - korkeimman tuomioistuimen perustamisesta, ei uutena virastona lainkuuliaisuuden kontrolloimiseksi samassa tuomioistuimessa ja maassa ylipäänsä, - papiston palkkauksen määrittelemisen perusteista maan evankelisluterilaisissa seurakunnissa; - aatelismiehen rälssitalonpoikiaan koskevan panttausoikeuden lakkauttamisesta, - verotuotteiden uudelleenmäärittelystä; muutoksesta lain säätämästä avio-oikeudesta pesään sekä kuolleen henkilön perimisestä, aviottomien lasten perimisoikeudesta, lakiehdotuksesta, joka koskee niitä perusteita, joilla voidaan myöntää yksityishenkilöille tai yhtiöille lupa rakentaa rautatie Suomeen, - säädöksen korjaamisesta, joka koskee jauhomyllyjen ja polkumyllyjen kyytipalkkion korottamista.

12 esitystä tehtiin. Kehittele ajatusta, onko tämä varsin sopiva määrä. Hallitus ryhtyy sitten laatimaan lakiehdotusta ja voi saada paljon paremman käsityksen lain menestymisen mahdollisuuksista, jotka sillä on verrattuna siihen, mitä aikaisemmin on periaatteessa hyväksytty. tillagt i marginalen

Säädyt vaativat myös toimivaltansa laajentamista toivomusaloitteilla siitä, että Säädyille myönnettäisiin oikeus osallistua yleisten koulu- ja opetuslakien laatimiseen sekä Ylihallituksen uudelleenorganisointiin. Ja suunnilleen samaan tavoitteiseen pyrki myös seuraava toivomusaloite: ettei tehdä mitään tärkeitä muutoksia Aleksanterin Yliopiston yliopistolakiin ja organisaatioon ilman että Säädyt ovat sitä ennen saaneet kutsun lausua mielipiteensä asiasta. Nämä molemmat sekä muut kouluja koskevat toivomusaloitteet olivat epäluottamuksen ilmauksia sen ajan mahtavaa miestä vastaan. Ja ne musersivat hänet.

Epäluottamusäänestys ja mielipiteen ilmaus ovat siten mahdollisia toivomusaloitteita vastaan – ne eivät kuitenkaan saa koskaan koskea yksittäistä henkilöä.

Muiden toivomusaloitteiden joukosta ansaitsee vielä tulla mainituksi se, joka koski tarpeelliseksi katsottua Maanmittaus- ja metsänhoitolaitoksen uudelleenorganisointia – erityisiä rautatierakennushankkeita ja rautatietutkimuksia. Viimemainittu toi esiin puutteen hallituksen toiminnassa, koska se ei ollut tehnyt mitään tämän rautatiekysymyksen hyväksi. Ilman Säätyjen esitystä Turku-Tampere -radasta se olisi vielä tälläkin hetkellä hoitamatta. Eikä vain tästä aiheesta tehty toivomusaloite, vaan myös rahoitusaloitteet – tässä viittaan Paloviinaan ja vastaavasti Kulkulaitosrahaston rautatielainan korkotakuuseen – Valtion rahoitus Tieteellisten Seurojen laajentamiseen.

(Aikaisemmin puhuttiin toivomusaloitteista, joissa on kyse äänestysten enemmistön laskemisesta. Nyt lähemmin.)tillagt i marginalen

Ne herätteet, jotka voidaan tehdä valtion edun nimissä toivomusaloitteiden kautta, eivät siis ole mitenkään vailla poliittista merkitystä. Kaikkein vähiten täällä, missä ministeriöillä ei ole edustuksellisen enemmistön leimaa. Se voi olla vailla kaikkea ohjelmaa, puhtaasti virkamiesmäistä, vailla toiveita ja ideoita. Mutta Valtiopäivillä on aina oltava miehiä, jotka ajattelevat pitemmälle kuin vain nykyhetken vaatimuksia, ja jotka eivät vain voi tyytyä nykytilanteeseen yrittämättä myös parantaa sitä.

Säätyjen toivomusaloiteoikeus voi sisältää runsaasti impulsseja valtion hyödyksi. Ja hyvin perusteltu sana lyö kyllä itsensä läpi. – Ei pidä unohtaa, että jokaisen toivomusaloitteen pitää edetä monarkille saakka, ja vaikka Senaatti olisi sen hylännyt, sillä voi kuitenkin olla vaikutusta. Hänen Majesteettinsa voi löytää syitä torjua toivomusaloitteen sellaisenaan ja kuitenkin sitten ryhtyä toimenpiteisiin, joilla on sama tarkoitus. Esim. Kouluhallitus.

Loppuyhteenveto. Säädyt kärsivät tappion Yhdistys- ja Vakuuskirjan aloiteoikeuksien vuoksi. Ratkaisut sodasta ja rauhasta. – Vuoden 1869 Valtiopäiväjärjestys ei palauttanut näitä toimivallan osa-alueita. Mutta määräyksellä, että Valtiopäivät on varmasti pidettävä joka viides vuosi, Säätyjen vaikutusvalta kasvoi suuremmaksi kuin jos sanottu toimivalta olisi palautettu. §:n 36 säädösten mukaan laaja finanssitoimivalta. Niiden aseman ovat vahvistaneet muut määräykset ja toivomusaloiteoikeudet. Asiat ovat nyt täysin toisin kuin silloin, kun Kustaa III ja Kustaa IV pitivät niitä in suspenso.