20.12.1881 Alexander von Daehn–LM
Ruotsinkielinen teksti
Ärade herr professor!
Jag kan inte låta bli att besvära Er med ett brev igen. Anledningen är en olycklig artikel i Dagbladet nr 343. Jag kan ju inte säga något emot artikelns grundtanke och jag tycker att det är helt rätt att en garanti som gavs för tjugo år sedan inte kan vara bindande. Men Ni måste medge att hela tendensen i artikeln kan vara mycket skadlig för hypoteksföreningensv och därmed för hela vårt jordbruk i en tid som nu då förslaget som lämnades in av vår kommitté ännu ligger på senatens bord, då lantdagen som skall förhandla om avskrivningen av de 600 000 närmar sig.
Det var, enligt mig, ett stort misstag av direktionen att nu gå till senaten med ett sådant förslag innan senaten har fattat ett beslut och därmed korsa hela vår plan. Detta har jag sagt till Charpentier och jag har uttryckt mitt ogillande över det. Olyckligt är att han inte står i höjd med sin uppgiftfr och det verkar som att han i brist på självständighet valt en magister Nybom och en magister Hornborg till rådgivare. Och de har ingen aning om jordbrukskreditföreningens syfte och art. – Och nu kommer dessutom Dagbladet med sitt icke berömmande uppsats. Det är kanske en mycket ädel verksamhet för en tidning att vara väkterska för vår unionella ställningsv och våra rättigheter och paragrafer. Men tidningen måste väl ändå inse att enbart detta inte räcker och att en tidning i Dagbladets position också har skyldigheter. – I uppsatsen heter det att hypoteksföreningenssv ställning försämrats sedan den tiden vilket bara bevisar att bladet inte förstår eller vill förstå saken. Den som känner till saken måste nämligen medge att även om ställningen är dålig för ögonblicket så är den ändå till 1 000 procent bättre än när garantin beviljades. – När Dagbladet pratar om myntreformen får man inte glömma på vilket skamligt sätt hypoteksföreningensv exploaterades av regeringen vid detta tillfälle. Att vårt jordbruk allena bar kostnaderna för det och ännu bär, och att speciellt hypoteksföreningensv har ruinerats av dessa åtgärder och huvudsakligen av det stupida och hänsynslösa utförandet. Att därför vår regering, förutom att varje regering är förpliktigad att sörja för en ordnad jordbrukskredit, har särskilda moraliska förpliktelser mot hypoteksföreningensv som regeringen grundligt exploaterat för sina politiska syften. – Dagbladet säger vidare att förra lantdagen har förvägrat skuldens avskrivning och krävt att hypoteksföreningensv skall reformera sina statuter och förvaltning. Men Dagbladet hade kunnat tillägga att allt detta redan gjorts, att hypoteksföreningensv har fått ett nytt reglemente. Att de flesta inhemska har sålts, att räntefoten har sänkts etcetera, etcetera och att det nu bara beror på regeringen och ständerna om de överhuvudtaget vill ha en ordnad jordbrukskredit i landet eller ej. Men utan den är varje framsteg i jordbruket bara illusoriskt.
Det är verkligen ynkligt och löjligtsv och bevisar bara på vilket ståndpunkt vi står då man i åratal måste kämpa för en sak som betraktas som en självklarhet i varje annat land. Man skulle ju kunna prata mycket om detta; men syftet med detta brev var bara att uppfordra Er att bringa en artikel av stapeln som gottgör det som Dagbladet har försyndat. En sådan artikel borde, enligt mig, komma från redaktionen. En insänd artikel har nämligen ingen betydelse i jämförelse med ett sådant orakel som Dagbladet är hos vår doktrinära byråkratiska magisterpublik.
Nyligen hade jag tillfälle att prata med greve Heyden om hypoteksföreningen och jag bad honom att visa lite intresse för detta samhällets olycksbarnsv. För att orientera sig gav jag honom en liten beskrivning där jag bland annat visar på vilket skamligt sätt Molander har bedragit våra godsägare genom att först ta initiativet till en förbättring av jordbrukskrediten, genom att avge stora löften för att sedan tiga ihjäl hela saken. Jag vet att man inom Dagbladskretsarna tycker rätt mycket om det och att man kallar det för petersburgska vägarsv. Jag bryr mig dock lite om det och skulle vara glad om jag på denna väg kunde göra hypoteksföreningensv en tjänst.
Farväl herr professor och förlåt att jag besvärar Er igen men jag vet att Ni förstår saken och att Ni intresserar Er för den.
Jag önskar Er god jul och förblir
Med vänskap och högaktning
Er tillgivne
A. v. Daehn
Uttis Sippola
den 20 december 1881.
Alkuperäinen (transkriptio)
Geehrter Herr Professor!
Ich kann nicht umhin Sie wieder mit einem Briefe
zu belästigen. Die Ursache dazu ist ein unglücklicher Artikel
des Dagblad N 343. Ich kann ja gegen den Grundgedanken
des Artikels nichts sagen, und finde es ganz recht, daß
eine vor zwanzig Jahren gegebene Garantie nicht bin-
dend sein kann. Sie müssen aber zu geben, daß die gan-
ze Tendenz des Artikels, zu einer Zeit wie jetzt, wo der
von unserem comité ein gereichter Vorschlag noch im Senat
anhängig ist, wo der Landtag vor der Thüre ist, bei welchem
die Abschreibung der 600 000 verhandelt werden soll
daß ein solcher Artikel der Hypotheksförening und folg-
lich unserer ganzen Landwirthschaft sehr schädlich wer-
den kann.
Es war meiner Ansicht nach ein großer Fehler der Direktion
jetzt mit einem solchen Vorschlag an den Senat zu gehn, und
unseren ganzen Plan noch ehe der Senat einen Entschluss
gefasst zu durchkreuzen. Ich habe dieses an Charpentier gesagt
und meine Mißbilligung darüber ausgesprochen. Das Un-
glück ist, daß er nicht à la hauteur de sa tâche ist und aus
Mangel an Selbständigkeit hat er wie mir scheint zwei ma-
gister Nybom und Hornborg zu Rathgebern genommen
welche von dem Zweck und dem Wesen einer Boden-
kreditanstalt keine idée haben – Und nun kommt noch
das dagblad mit seinem nicht kreditirenden Aufsatz.
|2|
Es ist ja vielleicht ein sehr edler Beruf für eine Zeitung
die Wächterin unserer unionella ställning und unserer
Rechte und paragrafe zu sein, sie müßte aber doch ein-
sehn, daß dieses allein nicht ausreicht, und daß eine
Zeitung in der Stellung des dagblad auch andere
Verflichtungen hat. – Wenn es in dem Aufsatz heißt
daß die Stellung der Hyp för. sich seit jener Zeit verschlech-
tert, da beweist das Blatt nur, daß es die Sache nicht
versteht oder verstehn will. Denn wer die Sache kennt
muß ein gestehn daß so schlecht die Stellung für den
Augenblick auch sein mag, dieselbe doch um 1 000
procent besser ist als da wo die garantie bewilligt
wurde – Wenn das dagblad von der myntreform
spricht müßte es doch nicht vergessen auf welche schänd-
liche Art die Hyp för. bei dieser Gelegenheit von der
Regierung exploitirt worden, wie unsere Landwirth-
schaft allein die Kosten dafür getragen und noch trägt
und daß speciell die Hyp. för. durch diese Maßregel
und hauptsächlich durch die stupide und rücksichtslose
Ausführung derselben ruinirt worden. Daß daher
unsere Regierung, außer daß jede Regierung ver-
flichtet ist für einen geordnete Boden Kredit zu
sorgen, ganz besondere moralische Verflichtungen
gegen die Hyp för. hat welche sie zu politischen Zwecken
so gründlich ausgebeutet. – Die dagblad sagt wei-
ter, daß der vorige Landtag die Abschreibung der
Schuld verweigert und verlangt die Hyp för sollte
in ihren statuten und Verwaltung reformen vor-
|3|
nehmen. Sie hätte aber zusetzen können, daß dieses
Alles bereits gethan ist, daß die Hyp för ein neues
Reglement erhalten. Daß die meisten ihrer Heimath-
schen verkauft der Zinsfuß herunter gesetzt etc etc
und daß es jetzt nur von der Regierung und den
Ständen abhängt ob sie überhaupt im Lande einen
geordneten Boden Kredit haben wollen oder nicht
ohne welchem jeder Landwirthschaftliche Fortschritt
nur illusorisch sein kann.
Es ist ja wirklich ynkligt och löjligt und beweisst nur auf
welchem Standpunkt wir stehn, daß man Jahre lang für
eine Sache kämpfen muß, welche in jedem anderen Lan-
de für selbstverständlich gilt. Es wäre ja viel hierüber
zu reden; der Zweck dieses Schreibens war nur Sie auf-
zufordern einen Artikel vom Stapel zu lassen welcher
gut machen würde was die dagblad gesündigt. Mei-
ner Ansicht nach nach müßte aber ein solcher Artikel von
der Redaktion ausgehn. Denn ein eingesandter Auf-
satz bedeutet nichts gegen ein solches Orakel wie das
dagblad bei unserem doktrinär bureaukrati-
schen magisterpublikum.
Ich habe neulich Gelegenheit gehabt mit dem
Grafen Heyden über die Hyp. för. zu sprechen, und ihn
zu bitten sich etwas für dieses samhällets olycksbarn
zu interessiren und habe ihn zur orientirung einen
kleinen Aufsatz gegeben in welchem ich unter
anderem ihm gezeigt habe auf welche schändliche
|4|
Weise Molander unsere Gutsbesitzer betro-
gen hat indem er selbst die initiative zu einer
Verbesserung des Boden Kredits angriff, gro-
ße Versprechungen gab, um hernach die gan-
ze Sache todt zu schweigen. Ich weiß wohl daß
man diesestillagt in den dagblads Kreisen recht liebt und
es Petersborgska vägar nennt. Darum kümmere
ich mich jedoch wenig und wäre froh wenn
ich auf diesem Wege der Hyp för einen Dienst
leisten könnte.
Leben Sie recht wohl Herr Professor verzeihen
Sie daß ich Sie wieder bemühe aber ich weiß
daß Sie die Sache verstehn und sich für die-
selbe interessirn.
Indem ich Ihnen einen frohen Weihnach-
ten wünsche verbleibe
Mit Freundschaft und Hochachtung
Ihr ergebener
A v Daehn
Uttis Sippola
d 20 Dec 1881.
Arvoisa herra professori!
Minun on jälleen vaivattava Teitä kirjeellä. Syynä siihen on eräs Dagbladin nro 343 onneton artikkeli. Minulla ei ole mitään huomautettavaa artikkelin perusajatusta vastaan, ja minusta on aivan oikein ettei 20 vuotta sitten annettu takuu voi olla sitova. Teidän on kuitenkin myönnettävä, että artikkelin koko tarkoitus tällaisena aikana kuin nyt, kun komiteamme esittämä ehdotus on yhä senaatin käsiteltävänä, kun tulossa ovat valtiopäivät, joilla on määrä neuvotella 600 000:n poistosta, että sellainen artikkeli voi koitua todella vahingolliseksi Hypoteekkiyhdistykselle ja siten koko maataloudellemme. Johto teki nähdäkseni suuren virheen menemällä nyt sellaisen ehdotuksen kanssa senaatin puheille ja tekemällä tyhjäksi koko suunnitelmamme jo ennen kuin senaatti on tehnyt päätöksensä. Sanoin tämän Charpentierille ja ilmaisin paheksuntani sen johdosta. Onnetonta tässä on, ettei hän ole tehtäviensä tasalla ja on itsenäisyydenpuutteessaan ottanut neuvonantajikseen – kuten minusta näyttää – kaksi maisteria, Nybomin ja Hornborgin, joilla ei ole mitään käsitystä hypoteekkipankkilaitoksen tarkoituksesta ja luonteesta – ja nyt tulee vielä Dagblad ei-niin-mairittelevine kirjoituksineen.
Onhan se ehkä sanomalehdelle varsin jalokin toimi olla unioniasemamme, oikeuksiemme ja pykäliemme vahtina, mutta sen pitäisi kuitenkin käsittää, että se ei yksistään riitä ja että Dagbladin asemassa olevalla sanomalehdellä on muitakin velvoitteita. Kun kirjoituksessa sanotaan, että Hypoteekkiyhdistyksen asema on tuosta ajasta alkaen huonontunut, silloin lehti osoittaa vain, ettei ymmärrä tai halua ymmärtää asiaa. Jos nimittäin tuntee asiaa, on myönnettävä, että niin huono kuin asema tällä hetkellä ehkä onkin, on se kuitenkin 100 prosenttia parempi kuin silloin kun takuu myönnettiin.
Kun Dagblad puhuu rahauudistuksesta, ei kuitenkaan saisi unohtaa, millaisella vahingollisella tavalla hallinto tässä tilanteessa riistää Hypoteekkiyhdistystä, kuinka maataloutemme kantoi ja yhä kantaa yksin siitä koituneet kustannukset ja että erityisesti Hypoteekkiyhdistys tuhottiin tällä toimenpiteellä ja pääasiassa sen typerällä ja piittaamattomalla toteutuksella. Että siksi hallinnollamme on, sen lisäksi että jokainen hallinto on velvollinen huolehtimaan kunnollisesta maatalousluotosta, Hypoteekkiyhdistystä kohtaan aivan erityisiä moraalisia velvoitteita, joita se on niin perusteellisesti käyttänyt hyväkseen poliittisiin päämääriin. Dagblad toteaa edelleen, että viime valtiopäivät kieltäytyi mitätöimästä velkaa ja vaatii että Hypoteekkiyhdistyksen pitäisi tehdä uudistuksia sääntöihinsä ja hallintoonsa. Se olisi kuitenkin voinut lisätä, että tämä kaikki on jo tehty, että Hypoteekkiyhdistys on saanut uuden ohjesäännön. Että useimmat sen kotimaisista on myyty, korkokantaa laskettu jne. jne. ja että nyt on kiinni vain hallinnosta ja säädyistä, haluavatko ne ylipäätään maahan kunnollista maatalousluottoa vai eivät – ilman sitä kaikki maatalouden edistys voi olla vain näennäistä. Se, että on taisteltava vuosikausia asian puolesta, joka on kaikissa muissa maissa itsestäänselvyys, on kyllä todella surkeaa ja naurettavaa ja todistaa vain sen, millä kannalla olemme. Tästä olisi vielä paljonkin puhuttavaa; tämän kirjeen tarkoituksena oli vain kehottaa Teitä kirjoittamaan artikkeli, joka hyvittäisi sen mitä Dagblad on rikkonut.
Tällaisen artikkelin pitäisi nähdäkseni kuitenkin lähteä liikkeelle toimituksesta, toimitukseen lähetetty kirjoitus kun ei merkitse yhtään mitään Dagbladin kaltaista oraakkelia vastaan meidän teoreettisen byrokraattiselle maisteriyleisöllemme. Minulla oli hiljattain tilaisuus puhua kreivi Heydenin kanssa Hypoteekkiyhdistyksestä ja pyytää häntä jotenkin osoittamaan kiinnostusta tätä yhteiskunnan mustaalammasta kohtaan. Annoin hänelle perehdytystä varten pienen kirjoituksen, jossa muun muassa osoitin, millä vahingollisella tavalla Molander petti tilanomistajamme kun itse teki aloitteen maatalousluoton parantamiseksi, antoi suuria lupauksia mutta vaikeni sittemmin kuoliaaksi koko asian. Tiedän toki, että Dagbladin piireissä tästä kovasti pidetään ja sitä kutsutaan Pietarin tieksi. Siitä olen kuitenkin vähemmän huolissani ja olisin iloinen, jos voisin tällä tavoin tehdä palveluksen Hypoteekkiyhdistykselle. Voikaa oikein hyvin, herra professori, suokaa anteeksi että jälleen vaivaan teitä, mutta tiedän että ymmärrätte tämän asian ja olette siitä kiinnostunut. Toivotan Teille iloista joulua!
Ystävyydellä ja kunnioittaen
Teidän
A. von Daehn
Utti, Sippola 20. joulukuuta 1881