4.5.1881 LM–Alexandra Mechelin

Nimipäiväsi on mennyt, kun nämä rivit saapuvat, mutta minun on kuitenkin saatava sanoa sinulle, että vaikkakaan en henkilökohtaisesti saanut olla onnittelijoidesi joukossa, silti ei ole ketään toista, joka yhtä lämpimästi kuin minä toivoo sinulle kaikkea hyvää. Olkoot tilaamani ruusut kauniita ja luokoot ne sinulle edes jonkin verran viihtyisyyttä monin tavoin ikävän toukokuun aikana. – Sanalla ikävä viittaan pääasiallisesti siihen huoleen ja murheeseen, jota luonnollisesti joudut tuntemaan nähdessäsi Celyn joutuvan liian lujille näinä aikoina. Minäkin olen näinä päivinä murehtinut sitä, – mutten ole voinut päätyä muuhun tulokseen kuin että meidän on otettava se riski, että Cely tekee loppuun tämän tutkintotyön. Hellässä hoivassa, jota sinä tarjoat hänelle, hänen terveytensä ei kyllä kärsi siitä vahinkoa! Ja sitten tulee kesä ja sen vapaa vahvistava elämä.

Alexandrapäivään palatakseni minun pitää mainita, että kukkakimppu ja kakku ovat Torstenilta ja Jennyltä.

Minusta tuntuu niin pahalta, että olin koko maanantain ja erityisesti viimeisen aamun niin kuumeisen kiireen vallassa etten voinut kuin olla tyly sinulle ja Celylle. Suo anteeksi, oma ystäväni, – sinähän huomasit, etten mahtanut mitään kaikelle mitä harteilleni kasautui!

Asemalla minut kutsuttiin erityiseen vaunuosastoon, salonkivaunuun, joka oli varattu Bruunille. Hän oli erinomaisella tuulella ja keskustelu sangen eloisaa. Emme kuitenkaan olleet kahden – Decker ja muuan paroni Wrede olivat mukana – joten mitkään erikoisuudet eivät tulleet kysymykseen. Osan ajasta pelasimme vistiä.

Lumi on vähentynyt merkittävästi näinä päivinä. Ja runsas sade, joka tänään on jatkunut herkeämättä, jouduttaa kyllä kevään herruutta.

Eva otti minut eilen vastaan kelpo päivällisellä: vasikkakeittoa riisin kera, – patapaistia papujen, perunoiden ja kurkkujen kera sekä kreemiä ja munkkeja. Hän on niin etevä ruoanlaittaja, että minun täytyy hillitä hänen haluaan laittaa juhlaruokaa.

Kahdeksan tunnin unet viime yönä! Tänään pää on taas kirkas ja rauhallinen, hermot tasapainossa ja työkyky palautunut. Ainoa häiriö on se, että tuon tuostakin pintaan kohoaa tunne siitä, että olen erossa sinusta ja Celystä. Silloin minun pitää nousta tuolilta ja kävellä muutaman kerran sinne tänne. Kesällä, ajattelen silloin, olemme kokonaan yhdessä. – Unohdin kysyä, mitä olet päättänyt Sofi-tädin suhteen? Eikö hänetkin kutsuta Jaakkimaan, jos Fanny matkustaa Julian luo?

Musta hameesi tulee mukana paketissa. Viisi naulaa voita lähtee nyt myös sinua varten – Mili ei halua enempää. Laihaa juustoa ei ole kypsänä. – Pietariin lähetetään nyt 300 naulaa voita.

Pyydän sinua antamaan Sofi Holmbergille kaksi markkaa juomarahaa minun puolestani.

Jos sinulla on aikaa, kirjoita lauantain junaan muutama rivi! Haluaisin tietää kaksi asiaa: miten Tojkanderin oppitunnit ovat sujuneet, – ja kuinka vietitte Alexandran päivää. Panimolla kuuluu olevan ylimääräinen toimitus lauantaina Järvelään.

Ja nyt hyvää yötä! Kello on kohta 12. Kaksisataa suukkoa sinun ja Celyn silmille ja suille lähettää Teidän vanha