7.10.1878 Suomen valtio-oikeus
Ruotsinkielinen teksti
|1|
H.T.Höstterminen 78
Finlands statsrätttillagt av utgivaren
H.T.Höstterminen 78
11e FöreläsnFöreläsningen
7 okt.oktober
Finl.Finlands statsrätt: Inledn.Inledning
Utskottet sammanträdde 20 JanJanuari 62, deraf namnet Januari-utskott. Begynte med reservation af StnasStändernas rätt. Också hade i bref af MinisterstatssekrMinisterstatsskreteraren till GG.Generalguvernören (inf.införd i F. A. T.Finlands Allmänna Tidning 18 Janjanuari 62) med bestämdhet meddelats att H. M.Hans Majestät beslutit sammankalla landtdag såsnart förberedelserna undangjorda.
De 52 utskotsfrågorna öfverhufvud högst betydelsefulla mest på civil [...]oläslig/saknad text kriminal och ekon.ekonomiska områden. Återfinnes sedan vid landtdagarne. – Hvilket gagn? – Icke likt lagberedningskomitéers, ty dessa utarbetas i detalj, derför få medlemmar. Å andra sidan mer än komitéers, ty 48 valda ombud för alla 4 stånden utan tvifvel representera ganska allmänt omfattade åsigter och sålunda till en viss grad förebåda de åsigter som vid landtdag att omfattas. – Huruvida utskottet, med den kompetensinskrtillagt av utgivarenänkning det g.genom Reskriptet till ordf.ordföranden af 24 April och Kung.Kungörelsen 23 Aug.augusti 61 undergick, en fullt laglig företeelse i vårt statslif? – Så tillvida icke, att de fyra politiska stånden icke skyldig välja på annat sätt eller till annat ändamål än landtdag; kunna ej åläggas välja en komité; endast tillmötesgå önskan om sådan komités tillsättande. Huru eljes med komitén. – Beträffande gagnet må tilläggas, – att utskottskallelsen det negativa gagn att visa det troheten mot den konstitu.konstitutionella förmannen lefde stark inom nationen, och att protesten påskyndade landtdags förverkligande. – Slutligen blef g.genom den parlamentariska formen en förskola för medlemmar till landtdagsmannavärf.
I sjelfva verket var det ej så alldeles lätt att behörigen förbereda landtdagen. Aldrig förut Sverige och Finland så länge utan ständermöte från den tid dessa blifvit först g.genom praxis, sedan g.genom lag gällande. Under Gustaf Wasas tid längsta uppehåll mellan 1529 och 1544 – Carl XII 1697 till 1713 (dock 1710 en s. k. (utskottsriksdag). Under Gustaf IV Adolf blott en, 1800.
Nu hade till 63, – 54 år förgått. Af stor betydelse här Palméns Grundlagssamling 1861. – Detta var i betraktande af de rådande fhållandeförhållandena en stor gerning. – 1856 års lagsamllagsamling helt och hållet åsidosatt detta. – NgnNågon allmän bekantskap med riksdagsordning knappt förefunnits; helst den allm.allmänna riksdagsordnriksdagsordningen 1617 supplerad vid 1778 års riksdag g.genom upptagande af en del stadgnstadganden fr.från frihetstiden. Men dessutom riksdagspraxis fr.från 78 af betydelse. – Utgafs dfördärför en sammanfattning af gällande stadganden och vedertagna bruk,|2| hvilka äga tillämpning på ordningen vid landtdag i Storfrustendömet Finland, datdaterad 30 Mars 1863, intaga nu nrnummer 13 af Förf. samlingenFörfattningssamlingen, kontrasignerad af allm. referend. sekret.allmänna referendariesekreteraren – Ett slags kodifikation, icke dock med i och för sig lagligen bindande kraft, utan genom småningom till alla bindande källor, en väsentlig lättnad. – Nordströms arbete.
Landtdagskallelsen 18 Juni 1863 att samträda 15 Sept.september – 18de Septseptember högtidligt öppnande i tronsalen af Kejsaren personligen. Uppläs hans tal. –
StnaStändernas sammanträdande en epok i vår statsrätt. Detta tal åter en epok i vår politiska historia. Vittna ock otvetydigt om erkännande af grundlagsutvecklings behöflighet.
Denna landtdag dock, af lätt insedda skäl icke ännu en grundlagsstiftande. Endast speciela sådana: upphäfvdeupphäfvande af adelns uteslutande rätt att ega [...]oläslig/saknad text frälse – Upphäfvande af indigenatsrätten.
Petitionsförslag: ansvarighets konseljsvårtytt – alla adliga privilegiums upphäfvande.tillagt i marginalen
Derefter komité: för ny regeringsform och ny landtdagsordning. Nordströms medverkan. – Det förra förslaget lemnats derhän, det senare förelades 1867 och blef i det närmaste oförändradt godkändt. De stora framstegen som derigenom vunnos. Ny Riddarhusordningtillagt i marginalen
Dessutom: upphäfdeupphävande af forum privilegiatum
lat. privilegiedomstol, – dodito af patronatsrätt, – om embetsmäns rätt vid indragning af tjenster. – Ny kkolagkyrkolag
1872 icke annat än hvad ny kommunallag för städerna medförde.
1877 – ännu icke promulgeradt.
Härmed afslutar jag den historiska inledningen – Öfvergående till framställningen af Finlands gällande statsrätt. Moriginal: med den bemärkning att historiska moment dock under ämnets gång allt emellanåt skall upptagas.
Se 1874 nrnummer 17 sid 1⊠original:, ⊠original:,
Sedan Källorna 74 nronummer 18, ssidan 1. och statsområdet dodito, s.sidan 2, 3.
Alkuperäinen (transkriptio)
|1|
H.T.Höstterminen 78
Finlands statsrätttillagt av utgivaren
H.T.Höstterminen 78
11e FöreläsnFöreläsningen
7 okt.oktober
Finl.Finlands statsrätt: Inledn.Inledning
Utskottet sammanträdde 20 JanJanuari 62, deraf namnet
Januari-utskott. Begynte med reservation af
StnasStändernas rätt. Också hade i bref af MinisterstatssekrMinisterstatsskreteraren
till GG.Generalguvernören (inf.införd i F. A. T.Finlands Allmänna Tidning 18 Janjanuari 62) med bestämdhet
meddelats att H. M.Hans Majestät beslutit sammankalla landtdag
såsnart förberedelserna undangjorda.
De 52 utskotsfrågorna öfverhufvud högst betydelsefulla
mest på civil [...]oläslig/saknad text kriminaltillagt och ekon.ekonomiska områden. Återfinnes
sedan vid landtdagarne. – Hvilket gagn? – Icke
likt lagberedningstillagtkomitéers, ty dessa utarbetas i detalj, derför få med-
lemmar. Å andra sidan mer än komitéers, ty 48 valdatillagt represtruket
ombud för alla 4 stånden utan tvifvel representera ganska
allmänt omfattade åsigter och sålunda till en viss grad förebåda
de åsigter som vid landtdag att omfattas. – Huruvida
utskottet, med den kompetensinskänkning det g.genom Reskriptet till
ordf.ordföranden af 24 April och Kung.Kungörelsen 23 Aug.augusti 61 undergick, en fullt
laglig företeelse i vårt statslif? – Så tillvida icke, att de
fyra politiska stånden icke skyldig välja på annat sätt eller till
annat ändamål än landtdag; kunna ej åläggas välja
en komité; [...]oläslig/saknad text endast tillmötesgå önskan om sådan komités
tillsättande. Huru eljes med komitén. – Beträffande
gagnet må tilläggas, – att utskottskallelsen det negativa
gagn att visa det troheten mot den konstitu.konstitutionella förmannen
lefde stark inom nationen, och att protesten påskyndade
landtdags förverkligande. – Slutligen blef g.genom den parlamen-
tariska formen och ge fhandlingen offentlighetstruket en förskola för
medlemmar till landtdagsmannavärf.
I sjelfva verket var det ej så alldeles lätt att behörigen
förbereda landtdagen. Aldrig förut Sverige och Finland så länge
utan ständermöte från den tid dessa blifvit först g.genom praxis,
sedan g.genom lag gällande. Under Gustaf Wasas tid längsta
uppehåll mellan 1529 och 1544 – Carl XII 1697 till 1713 (dock
1710 en s. k.tillagt (utskottsriksdag). Under Gustaf IV Adolf blott en, 1800.
Nu hade till 63, – 54 år förgått. Af stor betydelse här Palméns Grundlagssamling 1861. – Detta var i betraktande af de rådande fhållandeförhållandena en stor gerning. – 1856 års komitestruket lagsamllagsamling helt och hållet åsidosatt detta.tillagt – NgnNågon allmän
bekantskap med riksdagsordning knappt förefunnits; helst
den allm.allmänna riksdagsordnriksdagsordningen 1617 supplerad vid 1778 års riksdag
g.genom upptagande af en del stadgnstadganden fr.från frihetstiden. Men dessutom
riksdagspraxis fr.från 78 af betydelse. – Utgafs dfördärför en samman-
fattning af gällande stadganden och vedertagna bruk,
|2|
hvilka äga tillämpning på ordningen vid landtdag
i Storfrustendömet Finland, datdaterad 30 Mars 1863,
intaga nu nrnummer 13 af Förf. samlingenFörfattningssamlingen, kontrasignerad af
allm. referend. sekret.allmänna referendariesekreteraren – Ett slags kodifikation,
icke dock med i och för sig lagligen bindande kraft,
utan genom småningom till alla bindande källor,
en väsentlig lättnad. – Nordströms arbete.
Landtdagskallelsen 18 Juni 1863 att samträda
15 Sept.september – 18de Septseptember högtidligt öppnande i tronsalen
af Kejsaren personligen. Uppläs hans tal. –
StnaStändernas sammanträdande en epok i vår statsrätt. Detta
tal åter en epok i vår politiska historia. Vittna ock
otvetydigt om [...]oläslig/saknad text erkännande af grundlagsutvecklings
behöflighet.
Denna landtdag dock, af lätt insedda skäl icke ännu
en grundlagsstiftande. Endast speciela sådana:
upphäfvdeupphäfvande af adelns uteslutande rätt att ega [...]oläslig/saknad text
frälse – Upphäfvande af indigenatsrätten.
Petitionsförslag: ansvarighets
konseljsvårtytt – alla adliga pri-
vilegiums upphäfvande.tillagt i marginalen
Derefter komiténstruket: för nytillagt regeringsform och ny
landtdagsordning. Nordströms medverkan. – Det
förra förslaget lemnats derhän, det senare förelades
1867 och blef i det närmaste oförändradt godkändt.
Komitée 1883svårtytttillagt senare
De stora framstegen
som derigenom vunnos.
Ny Riddarhusordningtillagt i marginalen
Dessutom: upphäfdeupphävande af forum privilegiatum, – dodito
af patronatsrätt, – om embetsmäns rätt vid indragning
af tjenster. – Ny kkolagkyrkolag
1872 icke annat än hvad ny kommunallag för städerna
medförde.
1877 – ännu icke promulgeradt.
Härmed afslutar jag den historiska inledningen –
Öfvergående till framställningen af Finlands nustruket gällande
statsrätt.
med den bemärkning
att historiska moment
dock under ämnets
gång allt emellanåt
skall upptagas.tillagt
Se 1874 nrnummer 17 sid 1, [...]oläslig/saknad text,
Sedan Källorna 74 nronummer 18, ssidan 1.
och statsområdet dodito, s.sidan 2, 3.
Suomen valtio-oikeus
Syyslukukausi 1878
11. luento 7. lokakuuta
Suomen valtio-oikeus: johdanto
Valiokunta kokoontui 20. tammikuuta 1862, siitä nimitys tammikuun valiokunta. Aloitti eriävällä mielipiteellä säätyjen oikeuksista. Ministerivaltiosihteerin kirjeessä G. Gripenbergille (tieto julkaistu Suomen virallisessa lehdessä 18. tammikuuta 62) oli myös vakuuttavasti ilmoitettu, että Hänen Majesteettinsa oli päättänyt kutsua valtiopäivät koolle niin pian kuin valmistelut on saatu tehtyä.
Valiokuntaan tuodut 52 kysymystä olivat ylipäänsä erittäin tärkeitä, enimmäkseen siviili- [...]oläslig/saknad text, rikos- ja taloudellisilta aloilta. Ne tulevat sitten esille valtiopäivillä. – Mitä hyötyä? Ei samalla tavoin kuin lainvalmistelukomiteoissa, sillä niissä asiat käsitellään yksityiskohtaisesti, siksi vähän jäseniä. Toisaalta enemmän kuin komiteoissa, sillä 48 valittua asiamiestä kaikista neljästä säädystä edustavat epäilemättä varsin yleisesti omaksuttuja näkemyksiä ja siten ennakoivat tietyssä määrin niitä käsityksiä, joita valtiopäivillä on odotettavissa. – Missä määrin valiokunta on täysin laillinen ilmiö meidän valtiollisessa elämässämme, kun sen toimintaa on ilmi tulleella tavalla rajoitettu puheenjohtajalle lähetetyllä, 24. huhtikuuta päivätyllä kirjeellä ja 23. elokuuta 1861 julkaistulla kuulutuksella? – Sikäli ei, etteivät meidän neljä poliittista säätyämme ole velvollisia valitsemaan edustajia muulla tapaa tai muuhun tarkoitukseen kuin valtiopäiville; niiden tehtäväksi ei voi antaa jonkin komitean valitsemista; vain toivomuksen noudattamista sellaisen komitean asettamiseksi. Miten komiteat sitten muuten. – Mitä hyötyyn tulee, niin voidaan lisätä, – että hyöty kutsusta valiokuntaan oli negatiivinen sikäli, että uskollisuutta osoitetaan sille perustuslaillista esivaltaa vastaan, tämä tietoisuus kun eli vahvana kansakunnan keskuudessa, ja protesti joudutti valtiopäivien toteuttamista. Lopulta siitä tuli parlamentaarisen muotonsa kautta jäsentensä esikoulu valtiopäivämiesuralle.
Itse asiassa ei ollut niin kovin helppoa valmistella valtiopäiviä asianmukaisella tavalla. Koskaan ennen ei Ruotsissa ja Suomessa ollut oltu niin pitkään ilman säätyjen kokoontumista siitä ajasta lähtien, jolloin siitä ensin oli tullut käytännön, sitten lain kautta voimassa oleva instituutio. Kustaa Vaasan hallituskaudella oli pisin tauko vuosien 1529 ja 1544 välillä – Kaarle XII:n aikana 1697–1713 (kuitenkin vuonna 1710 kutsuttiin koolle nk. valiokuntavaltiopäivät). Kustaa IV Aadolfin aikana pidettiin vain yhdet valtiopäivät vuonna 1800.
Nyt oli vuoteen 1863 saakka kulunut – 54 vuotta. Suuri merkitys tässä asiassa on Palménin Perustuslakikokoelmalla vuodelta 1861. – Tämä oli suuri työ, kun silloin vallinneet olosuhteet otetaan huomioon. – Vuoden 1856 lakikokoelma oli sivuuttanut sen kokonaan. Mitään yleistä tietämystä valtiopäiväjärjestyksestä tuskin oli löydettävissä; mieluiten sitten yleinen valtiopäiväjärjestys vuodelta 1617, jota täydennettiin vuoden 1779 valtiopäivillä ottamalla mukaan koko joukko Vapaudenajan säädöksiä. Mutta lisäksi merkitystä on myös valtiopäiväkäytännöistä vuodelta 1778. – Sen vuoksi julkaistiin kooste voimassa olevista säädöksistä ja vakiintuneista käytänteistä, jotka ovat sovellettavissa valtiopäiväjärjestykseen Suomen Suuriruhtinaskunnassa, päivätty 30. marraskuuta 1863. Siihen sisältyy nyt Perustuslakikokoelmasta nro 13, jonka on allekirjoituksellaan varmentanut yleinen esittelijäsihteeri. – Eräänlainen lakikokoelma, joskaan sillä ei ole kuitenkaan itsessään sitovaa lainvoimaa, mutta se on oleellinen helpotus, koska sen kautta on vähitellen saatu pääsy kaikkiin sitoviin lähteisiin. – Nordströmin tutkimus.
Valtiopäivät kutsuttiin 18. kesäkuuta 163 kokoontumaan 15. syyskuuta. – 18. syyskuuta Keisari itse avasi ne juhlallisesti valtaistuinsalissa. Lue hänen puheensa. –
Säätyjen kokoontuminen on eräs aikakausi valtio-oikeudessamme. Tämä puhe taas on eräs vaihe poliittisessa historiassamme. Se todistaa myös kiistattomasti perustuslain kehittämisen tarpeellisuuden tunnustamisesta. Nämä valtiopäivät eivät kuitenkaan ole helposti nähtävistä syistä vielä perustuslakia säätäviä. Vain erikoislaeista voitiin päättää: poistettiin aateliston yksinoikeus omistaa [...]oläslig/saknad text rälssitiloja – Kotipaikkaoikeuden kumoaminen.
Toivomusaloite-ehdotus: vastuun konselji – kaikki aateliston etuoikeudet kumoava.tillagt i marginalen
Sen jälkeen komitea: uutta hallitusmuotoa ja uutta valtiopäiväjärjestystä laatimaan. Nordströmin myötävaikutus. – Edellinen ehdotus jätettiin sikseen, myöhempi esitettiin vuonna1867 ja hyväksyttiin lähes muuttamattomana. Suuret edistysaskeleet, jotka siten saavutettiin. Uusi Ritarihuonejärjestys.tillagt i marginalen Lisäksi: kumottiin forum privilegiatum
lat. privilegiotuomioistuin, – patronaattioikeus, – virkamiesten oikeudet virkoja lakkautettaessa. – Uusi kirkkolaki.
1872 ei muuta kuin mitä uusi kunnallislaki toi kaupungeille mukanaan.
1877 – ei vielä julkaistu.
Tähän lopetan historiallisen johdannon. – Siirryn esittelemään Suomen voimassa olevaa valtio-oikeutta. Sillä huomautuksella, että historiallisia asioita toki otetaan luentojen edetessä aina silloin tällöin esille.
Ks. 1874 nro 17, sivu 1.
Sitten lähteet 74, nro 18, s. 1 ja valtion alue, ibid, s. 2, 3.