22.10.1875 Hallinto-oikeus

Hallinto-oikeus

Syyslukukausi 1875

9. luento 22. lokakuuta

Tältä osin ei asema ole täysin selvä. Epävarmoissa tapauksissa tehtiin mieluiten esitys. Myöhemmin määriteltiin erityiskysymykset, joita ei tarvitse esittää. Vuosina 1826, 1859 ja 1863, eniten vuonna 1859. Esittelen tästä tulokset – ja jaan samalla asiat laatunsa perusteella.

A. Siviiliasiat:

• 1) vapaakirjeoikeuden määrääminen maan virkamiesten ja viranhaltijoiden keskinäiseen kirjeenvaihtoon. 5tillagt i marginalen
• 2) asianomaisten esityksestä tapahtuva määrääminen muutoksesta kaupunkien virkamiehille ja viranhaltijoille vahvistettuihin palkkioihin, budjetit. 4tillagt i marginalen
• 3) eläkkeen myöntäminen virasta eroavalle, jonka Senaatti tai alempi viranomainen on palkannut; sekä ilmoittaminen luvasta palata uudelleen sellaiseen virkaan oikeuslaitosta lukuun ottamatta. 2tillagt i marginalen
• 4) ulkomaillematkustusluvan antaminen korkeintaan vuodeksi henkilölle, jolle maksetaan eläkettä yleisistä varoista, eläkkeen maksamisen lakkaamatta. 3tillagt i marginalen
• 5) nimittäminen asianmukaisen ehdotuksen pohjalta lääkäreitä ja pappeja Suomen armeijan joukko-osastoille sekä piirilääkäreitä, komissionäärin nimittäminen yleiseen revisiokonttoriin, sihteereitä ja kamreereita nimitettäviksi postihallitukseen, insinöörejä maanmittauksen ylihallitukseen ja metsähallitukseen, lääninmaanmittareita, ylimetsänhoitajia, tullialuepäälliköitä ja pankin komissaareja, sekä vastaavasti heidän, kuten myös vastaavasti rakennushallituksen 1. valvojan, erottamisensa ja eläkkeelle siirtymisensä. 1tillagt i marginalen
• 6) anomusten ratkaiseminen, kun pyydetään lupaa perustaa säästöpankkeja ja muita eläke- tai avustuskassoja. 7tillagt i marginalen
• 7) määrääminen uusien markkinoiden perustamisesta ja vanhojen lakkauttamisesta. 8tillagt i marginalen
• 8) uusien postikonttoreiden avaamisen ja postireittien säätämiseen ryhtymisen salliminen, mikäli kaikista sellaisista järjestelyistä koituvat kustannukset eivät nouse 3 000 markkaa korkeampaan vuosittaiseen summaan. 6tillagt i marginalen
• 9) kirjapainojen perustamisanomusten hyväksyminen.
• 10) nimismiespiirien säätelystä ja uusien nimismiehenvirkojen perustamisesta määrääminen.

B. Talousasiat

• 1) Satunnaisten menojen myöntäminen budjetin ulkopuolelta yleishyödyllisiin tarkoituksiin tai erityisolosuhteiden aiheuttamaan tarpeeseen 8 000 markan rajaan saakka, ei kuitenkaan vuoden kuluessa yhteensä yli 40 000 markkaa.
• 2) uudisrakennusten piirustusten määrääminen ja vahvistaminen, kun ne rakennetaan valtion ja sotilasrahaston kustannuksella, mikäli kulut eivät ylitä 20 000 markkaa. (Tämä kuuluu rakennusasiana useille toimituskunnille). Huom.
• 3) alennuksen tai huojennuksen myöntäminen säädetyistä tullimaksuista sekä vastaavan maksun lykkäämiseen suostuminen, kun vakuuttavat syyt siihen erityistapauksissa vaikuttavat.
• 4) tullilaitoksen budjettiin liittyvien anomusten tai eläkkeiden hyväksyminen.
• 5) matkustajahöyrylaivoille poikkeuksen salliminen yleisistä laivojen luotsaamista ja tullikäsittelyä koskevista säädöksistä.

Kamariasiat

• 1) Kruununtilojen vuokramiesten anomusten ratkaiseminen heidän vapauttamisekseen vastaamasta esiin tulleesta erosta vuokran suuruudessa, kun tilaa on tarjottu uudelleen vuokrattavaksi verrattuna siihen, mitä se oli edellisen vuokra-ajan päättyessä, – samoin
• 2) myöntäminen kruununtilojen vuokramiesten anomuksen pohjalta huojennusta tai alennusta vuokran määrään, kun maanvyöryn, tulvan tai muun vastaavan onnettomuustapauksen vuoksi tilasta saatavat tulot ovat pienentyneet tai ne on kokonaan menetetty.
• 3) ennakkomaksun myöntäminen isojaon kustannusten korvaamisesta.

Sotilasasiat

• 1) vuoden 1861 eläkevarojen jakaminen eläkkeenä Suomen armeijan palveluksessa oleville sotilashenkilöille ja siviilivirkamiehille 3 ensimmäiseen luokkaan kuuluvia lukuun ottamatta myönnetyn eron jälkeen.

Kirkolliset asiat

• 1) Kysymys ääntenlaskennan perusteiden määräämisestä pappilan sisältäviin papinvirkoihin valittaessa, joita kaupunki- ja maalaisseurakunnissa on
• 2) Kolehdilla tai almukirjalla tapahtuvan rahankeruun käyttämisen salliminen anomuksesta kirkonrakentamisen tukemiseen.

F. Maanviljelystoimituskunta

• 1) lupa maanviljelysseurojen perustamiseen ja niiden sääntöjen vahvistaminen.
• 2) muutokset vanhempiin sääntöihin ja uusien ohjesääntöjen laatiminen maanviljelysinstituuttien ja maamieskoulujen hallituksille ja hallinnolle vahvistettujen tulojen ja menojen mukaisesti.
• 3) samoin ohjeiden antaminen vahvistettujen budjettien pohjalta maan rautateiden ja kanavien hallituksille ja hallinnolle samoin kuin niille johtajistoille, joilta voidaan edellyttää kykyä ja valmiuksia toteuttaa sellaista kulkulaitosrakentamista, jota hallitsija on määrännyt toteutettavaksi.

Eikä tässä vielä kaikki. Näemme tässä osittain poikkeuslupamaisia asioita, osittain rahoitus- ja ohjesääntökysymyksiä = lainsäädäntö. – Mutta monissa uusissa laeissa on lisäksi erillisiä säädöksiä siitä, onko Senaatin talousosasto viimeinen instanssi – eli ratkaiseva instanssi. – Esim. kunnallis-, osakeyhtiö-, kouluasioissa – jne. Kaikki valitukset, jotka erityissäädöksen mukaan on ohjattava talousosastolle, ratkaistaan lopulta ilman esitystä. Ja yleensä kaikki tapaukset, joissa on vain kyse voimassa olevien asetusten soveltamisesta. Epävarmuus tietyistä asetuksista, joita ei esiinny laissa.

Aikaisemmin mainittiin, että kuulutuksen 3/2 20 mukaan talousosaston pitäisi työskennellä kahdessa osastossa eli jaostossa tärkeitä tapauksia lukuun ottamatta.

Asian luonteesta johtuen kyse on tärkeämmistä kysymyksistä:tillagt i marginalen

Yleiskokouksessa:tillagt i marginalen

• 1) Keisarin käskyt ja käskykirjeet sekä esitykset Keisarille.
• 2) Kysymykset ja ehdotukset uusien lakien säätämisestä tai muutoksista aikaisemmin voimassa olleisiin lakeihin, niiden kumoamisesta tai lainselityksistä.
• 3) Kysymykset ja ehdotukset uusista yleisistä laitoksista ja virastoista, uusien ohjesääntöjen ja ohjeiden antamisesta tai vanhojen muutoksista.
• 4) Kaikki kirkollistoimituskunnalle esiteltäviksi kuuluvat asiat.
• 5) Kysymykset muutoksista maan jakamiseen hallinnollisessa mielessä.
• 6) – yleistä järjestystä ja turvallisuutta koskevat asiat.
• 7) Senaatin toimituskuntien päälliköiden matkakertomukset.
• 8) Virastojen ja virkamiesten toiminnastaan laatimat vuosikertomukset.
• 9) Kaupunkien ja kauppaloiden perustamisesta ja etuoikeuksista.
• 10) Sellaisten hallinnollisten virkojen ja toimien täyttämisestä, joiden haltijan nimittää Keisari tai Senaatti, sekä tällaisista viroista eroaminen tai virkavapaus.
• 11) Suomen ja muiden maiden keskinäiset asiat.
• 12) Jokaiselle vuodelle laadittava talousarvio.
• 13) Kysymykset merkittävistä menoista talousarvion ulkopuolelta, yleiset aputoimenpiteet sekä määrältään suuret lainat yleisistä varoista.
• 14) Kysymykset valtionlainasta.
• 15) Yksittäisten pankkien ja luottolaitosten pankkitoimilupa.
• 16) Laajuudeltaan suuret yleiset työt.
• 17) Virkojen perustaminen tai lakkauttaminen – rahapalkkiot ja armolahjat.
• 18) Suomen Pankin vuosikertomus ja revisio.
• 19) Verohintaluettelon vahvistaminen.
• 20) Maatilojen luonteen yleiset arviot tai kaupanvälitykset.
• 21) Yleisen rakennusehdotuksen vahvistaminen, myös ehdotukset tie- ja käyttövarojen ylihallitukselle.

Osasto määrää yleisessä kokouksessa, missä jokin asia otetaan ongelmatapauksissa esille. Hallitusasiat yleisessä kokouksessa. Hallintoasiat osastolla.

Vuoden 1809 ohjesäännön §:ssä 53 oli säädetty: Merkittävien asioiden, kuten ylennystapauksien ym. ratkaisemiseen vaaditaan, että vähintään 5 jäsentä on paikalla. Vähemmän tärkeitä tapauksia voi kolme jäsentä ratkaista, kun he ovat päätöksestä yksimielisiä. Jos erimielisyyksiä ilmenee, pitää ainakin 5 jäsenen tulla paikalle. – Sen vuoksi lisättiin määrää kymmeneen vuonna 1820, kun osastot otettiin käyttöön. Nykyään määrä on myös 10 suomenkielistä komiteaa lukuun ottamatta. Näistä on 1 varapuheenjohtaja, 6 päällikköä, 2 apulaispäällikköä, siis vain yksi salkuton. 1869tillagt i marginalen – 1. kesäkuuta ja 1. lokakuuta välisenä aikana, kun puolet on lomalla, ei kokoonnuta osastoittain vaan kaikki asiat käsitellään yleisessä kokouksessa, jossa kaikki siihen aikaan virassa olevat senaattorit ovat paikalla osaston määräämän työjärjestyksen mukaisesti. Muutoin varapuheenjohtaja määrää ajan osaston kokoukselle, ellei kenraalikuvernööri anna siitä määräystä. Ellei varapuheenjohtaja ole paikalla, puhetta johtaa lähin jäsen. Yleensä osaston on pidettävä kesäaikaa lukuun ottamatta joka viikko kahtena päivänä yleisiä kokouksia ja kahtena päivänä alaosastojen kokouksia, ja vastaavasti kahtena jäljellä olevana päivänä, ellei ole Senaatin yleisistuntoa, ajan käyttää toimituskunnan päällikkö. Kuitenkin osasto voi tehdä tästä itse muutoksia olosuhteiden mukaisesti. – Varapuheenjohtajan tehtävä on jakaa jäsenet toimimaan alaosastoissa.

Yleisessä kokouksessa tai alaosastoissa käsiteltäviksi tulevat asiat on asianomaisessa toimituskunnassa suoritetun valmistelun jälkeen esittelijäsihteerin esiteltävä lukuun ottamatta talousarvion säätelyä sekä muita puhtaasti finanssialan asioita, kuten myös kysymyksiä kruununveronkannosta sekä yleisten avustusten ja varojen käytöstä ja tarkastuksesta. Nämä esittelee asianomainen kamreeri.

Kaikissa valitustapauksissa ja yleisesti myös muissa asioissa kaikkein yksinkertaisimpia lukuun ottamatta on esittelyssä selostettava asiakirjojen sisältöä sekä niiden hallinnonalaa sekä annettava esittelijän allekirjoittama mietintö, joka liitetään asiakirjaan, ja mikäli osasto niin päättää, se liitetään pöytäkirjaan. Esittelyssä puhuu ensin toimituskunnan päällikkö. Jos erilaisia mielipiteitä ilmenee, lasketaan äänet yleisen lain mukaan (Oikeudenkäyntikaaren luku 23.)

Jokaisen toimituskunnan on sellaisissa sen vaikutuspiiriin kuuluvissa asioissa, jotka vaativat ylimmän vallan ratkaisua, laadittava ehdotus esitettäväksi alamaisesti Keisarille, ja se on yleisessä kokouksessa alistettava osaston arvioitavaksi. Aloite.tillagt i marginalen

Jos puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja 2 senaattoria ovat toimituskunnan päällikön kanssa samaa mieltä tehdystä ehdotuksesta, niin se, [...]oläslig/saknad text vaikkei se ole saanut äänienemmistön kannatusta, lähetetään Hänen Majesteetilleen Senaatin aiheesta laatiman pöytäkirjan kera.

Senaatista lähtevät kirjalliset asiakirjat, joiden yhtäpitävyydestä päätöksen kanssa on toimituskunta vastuussa, laatii ja vahvistaa vasta-allekirjoituksellaan asianomainen esittelijä, ja se toimitetaan Keisarin nimissä ja sen allekirjoittavat kaikki, jotka ovat osallistuneet asian tutkimiseen. Jos asiakirja perustuu Keisarin omaan päätökseen, se pitää kuitenkin altistaa hänen tarkastettavakseen. Jostakin toimituskunnasta lähtevän asiakirjan allekirjoittaa toimituskunnan päällikkö ja siihen tarvitaan myös samanlainen vasta-allekirjoitus. Lähetteen allekirjoittaa esittelijä.

Kamreerin on käsiteltävä ja annettava lausuntonsa finanssi-, kameraali- ja tiliasioita koskevista kysymyksistä sekä muuten täytettävä apukamreerin avustuksella ne tehtävät, jotka Senaatin kaikki päälliköt heille määräävät.

Protokollasihteerin ja kanslistin on autettava esittelijäsihteeriä laatimaan Senaatin pöytäkirja ja hoidettava toimituskunnan sisäisiä tehtäviä niiden määräysten mukaan, joita toimituskunnan päällikkö heille antaa. Kääntäjät – kääntävät suomeen tai suomesta ja venäjään tai venäjästä.

Kirjaajan tehtävä on ottaa vastaan ja merkitä päiväkirjaan ne kirjeet ja asiakirjat, jotka saapuvat Senaattiin sekä jätettävä ne toimituskunnalle – annettava vastaaville asianomistajille ote Senaatin toimituskunnan pöytäkirjasta sekä kannettava heiltä vastaavat maksut ja hoidettava ne, sekä lopuksi jätettävä asiakirjat arkistoon. Kirjaaja vie anomusasian rekisteröintiä varten Talousosaston ja yleisistunnon pöytäkirjaan.

Arkistonhoitaja hoitaa ja luetteloi valtionarkiston asiakirjoja, jotta ne olisivat saatavissa historiallista tutkimusta tai muutoin asianomaisten saatavissa, ja häntä auttavat siinä amanuenssit.