16.3.1880 Kansantaloustiede

Kansantaloustiede

Kevätlukukausi 1880

11. luento 16. maaliskuuta

§ 5. Luonnon myötävaikutus tuotantoon.

Kaikessa tuotannollisessa työssä ihminen tarvitsee luonnon myötävaikutusta tavalla tai toisella. Jos jätetään nyt huomiotta se määrä luontoa ja luonnonvoimaa, jota ihminen itse edustaa, hän saa luonnosta materiaalia jalostettavaksi ja muotoiltavaksi, voimia vaikuttamaan ym.

Silmäys fysiokraattiseen (eli ekonomistien) koulukuntaan noin vuonna 1750. De Gournay ja Quesnay. – He katsoivat, että kaikella vauraudella oli vain yksi ainoa lähde, maa, koska juuri se antoi elintarvikkeet kaikille työntekijöille ja raaka-aineet kaikelle teollisuudelle. Maa ei vain antanut ylläpitoa työaikana niille, jotka sitä muokkasivat, vaan myös ylijäämän lisäyksenä jo olemassa olevaan varallisuuteen. Tätä ylijäämää he nimittivät nettotuotoksi. He aliarvioivat muut teollisuutta, katsoivat, että se antoi vain työpalkan asioiden järjestämisestä uudelleen muttei siihen mitään lisää. – Yksipuolista. Myöhemmin heidän merkityksestään toisissa kysymyksissä.

Mutta tietenkin luonnon ominaisuuksilla on ratkaiseva merkitys inhimillisen tuotannon laatuun. Lapissa ei kasva viinirypäleitä eikä sitrushedelmiä, eikä Intian valtamerestä voi pyydystää silliä eikä silakoita. Rauta ja muut malmit eivät voi antaa ihmisille työtä siellä, missä niitä ei ole maan uumeniin varastoituina. Merta eivät voi ne maat käyttää liikennöintiväylänä, jotka eivät rajoitu mereen. Auringonpaiste ja sade. – Vesivoima. Kaiken tällaisen täytyy vaikuttaa määräävällä tavalla siihen, minkälaista tuotantoa ihmiset valitsevat harjoitettavakseen.

katovuodettillagt i marginalen

Maan erilaisuuksien, ilmaston jne. edistämisessä huomaamme yleisenä sääntönä, että ihminen hyödyntää omiin tarpeisiinsa luonnonvaroja ja luonnon luomisvoimaa, – lähinnä välittömästi metsästämällä, kalastamalla, keräämällä hedelmiä primitiivisissä olosuhteissa, – kehittyneemmällä tasolla tulee mukaan aina vain suurempi osuus jalostamis- ja kuljetustyötä.Raaka-aineen hankkimiseen niin järkevin menetelmin kuin mahdollista, samoin sen jalostamiseen, ja kaikessa luotetaan luonnonvoimiin yhtä lailla. – Samoin on kuljettamisen laita. Euroopan maaperässä ei kahvi kasva, – mutta sitä tuodaan tänne, ei myöskään puuvilla, mutta sitä jalostetaan Euroopassa jne. – Ja mitä korkeampitasoisena siten inhimillinen työ näyttäytyy, sitä korkeammalle nostetaan myös luonnon vaikutus: multasekoitteet, keinolannoitus, – niityt – sähkötillagt i marginalen.

§ 6. Näiden kolmen tekijän yhteisvaikutus ja joitakin muita seikkoja työn tuottavuuskysymyksestä.

Taloushistoria osoittaa, että nämä kolme tekijää ovat toimineet ero tavoin kehityksen eri vaiheissa, – ja että tämä on vielä käynnissä erilaisessa kehitysvaiheessa olevissa eri maissa. – Mitkä ovat yleensäkin korkeampitasoiseen tuotantovoimaan johtaneita syitä?

Suotuisat luonnonolosuhteet: Maaperä ja ilmasto. 3 satoa vuodessa, – ilmanala säilytti monumentit (Karnakin ja Luxorin temppelit ja pyramidit, vrt. Pietari) – Tuottajalle alhaisempia kuluja ruoasta, vaatteista, asumisesta, – luonnon suuren myötävaikutuksen seurauksena tarvitaan vähemmän työtä.

Mineraalien ja kalakannan runsaus – sijainti meren rannalla.

Mutta asiassa on toinenkin puoli: ihmistyön vaatima suurempi tai vähäisempi energia: tropiikin laiskuus, pohjoisen pallonpuoliskon sitkeä ahkeruus. Teollisuuden kädet eivät ole etelän. Pohjoisessa tarpeet ovat suuremmat, ja siksi työ on kalliimpaa, mutta siihen on myös enemmän virikkeitä. – Tätä kautta tilanne tasoittuu selvästi, – missä ovat erityisesti tekniset näkemykset – missä on tehty enemmän keksintöjä? – pohjoisessa. Inhimillinen äly näyttelee niin suurta roolia. Ja sekin on eräänlainen pääoma. Ei materiaalia, jota voidaan jakaa, myydä ja vielä maasta mieli määrin. Sivistyksen aarteet eivät synny itsestään, – ne tarvitsevat traditionsa, niitä hankitaan ja lisätään vuosisatojen kuluessa.

Sitten vielä kansakunnan moraaliset ominaisuudet: siveys, oikeudentunto, kunnia, – ja lopulta julkinen oikeusjärjestys. Hallitus on yksilöiden oikeuden takaajana, ja yksilöiden oikeus on taattu hallitusta vastaan.

Sveitsi.tillagt i marginalen

Näiden 3 tekijän paras keskinäinen yhteistyö: Ranska, Englanti.tillagt i marginalen

Kaukana idässä on kaksi kansaa, jotka eivät ole erittäin lämpimästä ilmastosta huolimatta vaipuneet laiskuuteen: Kiina ja Japani. Ahkeruus ja yksinkertaisuus yhdistyneinä, – mutta moraali ja oikeus surkeita. – Japani, miten tästä eteenpäin. – Luonnon runsailla lahjoillaan suosimat Etelä-Amerikan valtiot, joilta puuttuu oikeusjärjestys, puuttuu pääomaa.

Suomi: sen luonnonrikkaudet: metsät, kalavedet, vesivoima, niityt ja laidunmaat jne. Lisää teollisuutta tai sitten ei jne. Älykästä liiketoimintaa.