11.11.1875 Förvaltningsrätt

Hallinto-oikeus

Syyslukukausi 1875

14. luento 11. marraskuuta

Finanssitoimituskuntaan lasketaan kuuluviksi Suomen Pankin johtokunta, tullihallituksen pääjohtaja, luotsi- ja majakkalaitosten ylihallitus, kaivoshallitus, rahapaja, leimapaperikonttori, käsiteollisuuden johtokunta.

10. toukokuuta 1869 päivätyssä asetuksessa on finanssitoimituskuntaan kuuluvista laitoksista ja viranomaisista ensimmäiseksi mainittu Suomen Pankki. Tämä on myös ollut oikein ja on sitä vielä tällä hetkellä. Mutta 1. tammikuuta lähtien on sitten toisin. Silloin ei Suomen Pankkia saa enää laskea tähän ryhmään kuuluvaksi syistä, jotka pian käyvät ilmi.

Kun Suomen Suuriruhtinaskunnan vekseli-, laina ja talletuskonttori perustettiin 12. joulukuuta 1811, säädettiin ja §:ssä 7. ”Tässä konttorissa asetetaan kaikki kruunulle Suomesta virtaavat tulot Meidän keisarilliseen käyttöömme, kunhan jokainen verokantovirasto on tehnyt vähennyksensä ja pitänyt, mitä vahvistetun talousarvion mukaan vuoden menoihin saa kulua.” – Siten ei pelkästään pankkitoimintaa vaan myös valtion kassan hoitamista. – Ja silloin oli vain kaksi pankkikomissaaria. Jos heidän välillään oli erimielisyyksiä, asia siirtyi Senaatille. Tietenkin lisäksi virkamiehiä. – Muuttuneesta Suomen Pankin organisaatiosta annettiin kuulutus 21. huhtikuuta 1840. 3 johtajaa, joista yksi puheenjohtaja. – 18. marraskuuta 1840 annetut ohjeet. Vuoden 1811 ohjesäännön § 7 toistettiin. Pankkirahastoja kutsuttiin tuolloin: primitiivi-, maanviljelys-, manufaktuuri- ja hypoteekkirahastoksi. Kaikki muu ei kuulunut pankkiliikkeeseen, vaan toimi valtionrahastoina. Myös osasta valtionrahastoja myönnettiin lainoja. Vuonna 1845 neljä johtajaa.

Sitten tuli 9. joulukuuta 1867 päivätty säädös, joka asetti Suomen Pankin Säätyjen hallinnon ja hoidon alaisuuteen, – eli primitiivi- ja hypoteekkirahaston, ”jotka saivat sen jälkeen yhteisen ja yksiselitteisen nimityksen Suomen Pankki”. Mutta valtio- ja armeijalaitoksen Pankin johdon hallittaviksi jättämien rahastojen tulee erotukseksi edellisestä jäädä Senaatin valvontaan kuten tähänkin asti. Valtiota, jonka rahastoja, kuten armeijalaitoksenkin, vastaisuudessa hoitaa ja hallinnoin Pankin johtokunta, ei tulla rasittamaan millään rahallisella avustusvaatimuksella Pankin palkkabudjettiin tai muihin menoihin. – Siis heti siitä lähtien, 1. tammikuuta 1868 eteenpäin, on ollut epäoleellista, että Suomen Pankki on Senaatin talousosaston ja finanssitoimituskunnan alaisena, – vain itse johtokunta on valtion rahastojen hallinnoija. Tämä johtokunnan vääristynyt asema siis päättyy nyt. – Säätyjen vaatimus 72.

Keisarillinen kuulutus 26. heinäkuuta erityisen viraston perustamisesta nimellä Suomen valtiokonttori. Valtiokonttorin ohjesääntö on päivätty myöhemmin. Konttori avataan 1. tammikuuta 1876. Sen vuoksi on syytä selvitellä sitä jo nyt.

Sen sisältö organisaation ja tehtävän osalta.

Valtiokonttori tulee olemaan Senaatin talousosaston alainen ja lähinnä sen finanssitoimituskunnan valvonnan alainen.

Ylijohtaja puheenjohtajana ja kaksi johtajaa jäseninä, jotka Hänen Majesteettinsa nimittää, ylijohtajan talousosaston esityksestä, johtajat, joista toisella tulee olla päivitetty näkemys ja kokemus maan laeista ja oikeudenkäyntilaitoksesta, valitaan hakemusten perusteella.

Kollegio.tillagt i marginalen

Tehtävä: Valtiokonttorin on niillä varoilla, jotka sen hoitoon ja hallintoon luovutetaan, maksettava ne valtion menot, jotka osoitetaan näistä varoista maksettaviksi. Mitä niistä ei tarvita sellaiseen käyttöön, on valtiokonttorin saatettava hyötyä tuottavaksi niiden määräysten mukaan, jotka on valtionrahaston hallinnoimisesta annettu tai vastedes annetaan.

Sen erityinen tarkoitus on hoitaa ja hallinnoida seuraavia, aikaisemmin pankin johtokunnan hoitamia rahastoja: Valtiovarain ylijäämärahasto, kuoletusrahasto, – köyhäin- ja työhuone-, apu-, rakennus-, yleinen sotilas-, sotilashuone-, sotilaspuustelli-, suostuntavero-, kommunikaatio-, paloviinanpolttorahasto, sekä rahasto lahjoitustilojen lunastamiseen sekä muihin erityisiin tarkoituksiin perustetut, hallituksen käyttöön asetetut ja Pankissa tähän saakka säilytetyt rahastot, joiden rahamäärät ovat varsin pieniä.

Valtiolta maaseudun lääninrahastoihin ja muihin virastoihin kulkevista varoista on palautettava valtiokonttoriin ne summat, joita ei tarvita kyseisille virastoille lankeavien menojen kattamiseen. – Konttori saa finanssi- ja sotilastoimituskunnalta otteet talousarvioista, jotka sisältävät ne menot, jotka konttorin on valtion- ja sotilasrahastoista maksettava.

Konttorin on niillä varoilla, jota ei vaadita valtion menojen kattamiseen, harjoitettava hyötyä tuottavaa toimintaa joko lainaamalla niitä tai ostamalla sellaisia korkoa tuottavia arvopapereita tai obligaatioita, jotka ovat osoittautuneet hinnoiltaan vakaiksi. Sellaisia myös myydään tarpeen vaatiessa. – Kaikesta tästä saadaan vastaisuudessa lähempiä määräyksiä, toistaiseksi pätee se, mitä aikaisemmin on säädetty.

Maaseudulla on nyt lääninrahastoja pankin konttoreiden tilalla lainojen takaisinmaksua varten.

Konttori huolehtii kaikista ulkomaisille paikkakunnille maksettavien valtionlainojen annuiteeteista ja voi sen vuoksi finanssitoimituskunnalta luvan saatuaan ottaa vastaan ulkomaisia edustajia. – Vuoden 1871 jälkeen otettujen valtion obligaatioiden arvonta tapahtuu myös siellä (aikaisemmat Suomen Pankissa, myöhemmät valtiokonttorissa valmisteltuina).

Se vahvistaa maaseudun lääninrahastojen kassaa, kun maaherra sitä pyytää. Antaa ennen kunkin kuukauden 3. päivää tiedon käteisvaroista, joita rahastot ovat saaneet edellisen kuukauden loppuun mennessä.

Ennen kunkin kuukauden 15. päivää ehdotukset rahastosta. – Nämä tiedot finanssi- ja sotilastoimituskunnalle.

Suomen Pankki maksaa kustannukset 70 000 markkaan asti.

Muu henkilökunta:

1 sihteeri, 2 kamreeria, 1 kassanhoitaja, 1 kirjanpitäjä sekä määräaikaisina budjetin ulkopuolelta 1 asiamies ja tarvittava määrä apulaisia.

Valtiokonttori eli johtajat hyväksyvät ja nimittävät kaikki. Jos on erimielisyyksiä sihteereistä tai kamreereista, esitetään asia talousosastolle. Valtiokonttori antaa joka tapauksessa valtakirjan.

Valtiokonttori kokoontuu jokaisena arkipäivänä klo 11–2 sekä ylimääräisesti, jos on tarpeen, ja ylijohtaja niin määrää. Jääviys ja estyneisyystapauksissa sijaisena toimii sihteeri tai kamreeri.

Finanssipäällikkö saa osallistua keskusteluun mutta ei päätöksentekoon; hän saa teettää merkinnän pöytäkirjaan, jos niin haluaa.

Lyhyitä päivittäisiä muistiopöytäkirjoja. Täydellinen pöytäkirja vain sellaisista asioista, joista on pidettävä pöytäkirjaa, tai jos on suoritettu äänestys tai jos asia on muuten erittäin tärkeä.

Valtiokonttorista lähtevät asiakirjat allekirjoittaa ylijohtaja sekä vähintään yksi jäsen, ja ne vahvistaa sihteeri vasta-allekirjoituksellaan. Senaatista lähtevän esityksen allekirjoittavat kaikki, jotka ovat osallistuneet päätöksentekoon.

Ylijohtaja avaa erityisesti kaikki Valtiokonttorille lähetetyt kirjeet ja sähkeet, määrää asioiden esille ottamisesta ja toimittaa kassojen inventoinnin;

valvoo, että varoja käytetään hyötyä tuottavasti, – että arvonta tapahtuu, – että työnjako tapahtuu tämän ohjesäännön rajojen puitteissa.

Lainoppinut johtaja pitää muistiopöytäkirjaa, antaa lausuntoja turvatoimenpiteistä, valvoo kansliaa ja asiamiehiä ym.

Toinen johtaja

valvoo kamreerinkonttoria, laskentatointa ja kassanhoitajan tekemisiä.

Kassan avaimet on jaettu näiden kahden kesken.

Virkamiesten tehtävät käyvät ilmi heidän toimenkuvistaan.

Revisio vuosittain huhtikuussa yhden Senaatin jäsenen valvonnassa. Sen suorittaa kaksi reviisoria, jotka talousosasto määrää tehtävään. Ellei ole syytä huomautukseen, annetaan vastuuvapaus; muussa tapauksessa annetaan kirjallisesti esitetty huomautus, jonka jälkeen valtiokonttori lukitaan, ja talousosasto ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin.

Valtiokonttori ja Ruotsin valtionvelkakonttori. Ruotsin valtiokonttori on samanlainen, mutta harjoittaa lisäksi summittaista veronkannon kontrollia sekä raha- ja kontrollilaitoksen, lääninrahastojen ja makasiinien ym. valvontaa.

Sitä vastoin siellä ei ollut edellä kuvattua ratkaisukeinoa. – Valtionvelkakonttori puolestaan on valtiopäivien valtuusto.