26.7.1876 Alma Lemström–LM
Finsk text
Maanantaiaamu
Rakas Leo!
Selim kirjoittaa olevansa levoton, koska ei ole kuullut Sinusta mitään niin pitkään aikaan, hän ei silloin ollut vielä saanut viime kirjettäni, jossa kerroin kuinka kiireinen olet ollut viime viikkoina. Mikäli Sinulla kuitenkin on jotain asiaa hänelle, niin kirjoita nämä päivät vielä Göteborgin poste restanteen, mutta myöhemmin Tukholman Kung Carl -hotelliin. Hän ei luovu ilosta kutsua minut Tukholmaan, mutta se riippuu vielä siitä, pitääkö hänen jäädä sinne pariksi päiväksi vai pariksi viikoksi. Hänen on määrä heti saavuttuaan käydä keskustelu Edlundin kanssa ja sen jälkeen päättää, käyttääkö erästä uutta ideaa, jonka on nyt saanut siellä (ulkomailla), professorinväitöskirjaansa vai ei. Jos hän tekee niin, hänen on tehtävä joitakin valmistelevia kokeita akatemiassa ja sitten jäätävä sinne muutamaksi päiväksi pidempään. Siinä tapauksessa hän myös lepäisi siellä ensin joitakin päiviä, koska on viime viikkoina tehnyt liikaa töitä ja niin pitkään kaivannut omaisiaan, ettei ole ihmekään jos hänen kärsivällisyytensä on lopussa ja hän haluaa saada minut mielellään luokseen. Keskusteltuaan Edlundin kanssa hän sähköttää minulle, pitääkö minun tulla vai ei, ja ensin mainitussa tapauksessa lähden heti Expressillä Hangosta, mihin otan pikkutytön mukaan isoäidin luo. Tyttö on sielläkin niin lähellä meitä, että kahdesti viikossa voi saada kirjeitä, jotka ovat vain päivän vanhoja. Minua surettaisi, jos pitäisit meitä aivan järjettöminä, mutta olemme näinä kolmena viime vuonna välttäneet melko tarkkaan kaikkea tuhlailua, niin että voimme kerrankin suoda itsellemme jotain oikein virkistävää. Olen kuitenkin aina antanut niin paljon arvoa mielipiteellesi, etten oikein voi iloita matkasta sen jälkeen kun sanoit että pidät sitä järjettömänä. Mili kirjoitti, että perheesi ehkä tulee luokseni perjantaina aamupäivällä – suostuttele Sinäkin heitä siihen – olen täällä niin yksin ja tapaisin niin mielelläni taas omaisia. Sinua ei kai sovi pyytääkään, mutta olisi niin hirveän hauskaa nähdä Sinut kerrankin luonani.
Sinun
Alma
26. heinäkuuta 1876
Original (transkription)
|1|
Lieber Leo!
Selim schreibt mir dass er un-
ruhig ist weil er solange
nichts von dir gehört hat,
er hatte damals noch nicht
meinen letzten Brief bekom-
men worin ich ihm erzähle
wie sehr du die letzten Wochen
aufgenommen gewesen.
Hast du aber etwas ihm mit-
zutheilen so schreibe diese
Tage noch nach Gothenburg,
poste restante, später aber
Stholm Hotel Kung Carl.
Er lässt sich nicht die Freu-
de nehmen mich nach
|2|
Stholm einzuladen, es hängt
aber noch davon ab ob er
ein par Tage oder par
Wochen dort bleiben muss.
Er soll gleich nach seiner
Ankunft ein Gespräch mit
Edlund haben und danach
bestimmen ob er eine neue
Idee, die er jetzt draussen
bekommen hat, für seine
Professorsdisputation anwenden
soll oder nicht; wird er es
thun so muss er in der Aka-
demie einige vorbereitende
Experimente machen und
dann einige Tage länger
dort bleiben. In dem Falle
würde er auch erst einige
Tage dort ausruhen weil
er die letzten Wochen zu viel
gearbeitet und er hat solange
die Eigenen vermisst dass
|3|
man sich nicht wundern
soll wenn seine Geduld
zu Ende ist und er gerne
mich zu sichtillagt haben will.
Sobald die Unterredung
mit Edlund stattgefunden
telegrafirt er mir ob ich
kommen soll oder nicht
und im ersten Falle fahre
ich gleich mit dem Express
aus Hangö wohin ich die
Kleine mitnehme zu der
Grossmama. Sie ist auch
dort uns so nahe dass
man zweimal wöchentlich
Briefe bekommen kan
dir nur eine Nacht alt
sind. Es würde mir Leid
thun wenn du uns für
sehr unvernünftig hieltest
undstruket abertillagt wir haben wohl diese
letzten drei Jahre ziehmlich
|4|
sorgfältig alle Extravaganzen
vermieden so dass wir uns
einmal etwas recht erfrischen-
des gönnen können. Ich ha-
be aber immertillagt so viel Werth auf
dein Uhrtheil gesetzt dass ich
mich nicht recht auf die
Reise freuen kann nachdem
du sagtest dass du sie un-
vernünftig findest. –
Mili schrieb mir dass die
Deinigen vielleicht Freitag
Vormittag zu mir kom-
men – überrede du sie
auch dazu – ich bin hier
so alleine und würde so
gerne wieder die Eigenen
treffen. Dich darf ich wohl
kaum bitten aber es wäre
so sehr angenehm dich
einmal bei mir zu sehen.
Deine Alma.
Oggelby den 26. Juli 1876.
Käre Leo!
Selim skriver att han är orolig eftersom han inte har hört från dig på länge. Då hade han ännu inte fått mitt senaste brev där jag berättar för honom att du varit mycket upptagen under de senaste veckorna.
Men om du vill meddela honom någonting så skriv till Göteborg ännu de närmaste dagarna, poste restante, men senare till Hotel Kung Carl i Stockholm.
Det är honom ett nöje att bjuda mig till Stockholm. Men det beror ännu på om han måste stanna där i ett par dagar eller i några veckor. Genast efter ankomsten skall han ha ett samtal med Edlund och därefter bestämmer han om en ny idé för sin professorsdisputation som han fick därute skall användas eller ej. Om han tillämpar den så måste han göra några förberedande experiment i akademien. Då stannar han där ytterligare några dagar. I så fall skulle han också vila där några dagar först eftersom han har arbetat för mycket under de senaste veckorna. Han har också saknat sina nära och kära så länge att man inte behöver förvånas över att hans tålamod har tagit slut och att han vill ha mig där.
Efter att samtalet med Edlund har ägt rum telegraferar han till mig om jag skall komma eller ej. Om jag skall åka tar jag genast Express från Hangö. Lillan tar jag med till farmor i Hangö. Även där är hon oss så nära att man två gånger i veckan kan få brev som bara är en natt gamla. Jag skulle beklaga om du tycker att vi är mycket oförnuftiga men de senaste tre åren har vi väl ganska noggrant undvikit alla extravaganser så att vi för en gångs skull kan unna oss något uppfriskande. Men jag har alltid satt mycket värde på din bedömning så att jag inte kan glädja mig åt resan efter att du har sagt att du tycker att den är oförnuftig. –
Mili skrev att de dina kanske kommer till mig på fredag förmiddag – övertala du dem till det också – jag är så ensam här och skulle gärna vilja träffa de egna. Jag får väl knappast be dig men det vore så trevligt att se dig någon gång.
Din Alma.
Åggelby den 26 juli 1876.