5.11.1878 Finlands statsrätt

Suomen valtio-oikeus

Syyslukukausi 1878

28. luento 5. marraskuuta

Suomen valtio-oikeus. 2. osa

4. luku. Säädyt
Ritarikunta ja Aatelisto.

Viimeksi käsitellystä käy ilmi, että sukua voi edustaa päämies, sukulaismies tai valtuutettu. – Siten ei päämiehellä ole velvollisuutta ilmaantua paikalle, – eikä myöskään suvulla velvollisuutta järjestää, että joku muu, oli sitten suvun mies tai valtuutettu, on läsnä, jos päämies pidättäytyy tai on estynyt. Tämä käy ilmi §:stä 1: jokaisella suvulla on oikeus paikkaan ja äänioikeuteen Ritarihuoneessa (sanaa ’oikeus’ käytetäänkin joskus merkitsemään velvollisuutta), mutta vieläkin selvemmin se ilmenee §:stä 8, jossa sanotaan, että päämies on oikeutettu ottamaan paikan, seuraavaksi sukulaismiehellä on sama oikeus, ja että ellei kukaan suvusta ota paikkaa, harjoittakoon valtuutettu suvun edustusoikeutta; – sekä § 15 ”jokaisen aatelismiehen, joka toivoo saavansa valtiopäivämiehenä paikan Ritarihuoneesta”, on ilmoittauduttava merkittäväksi luetteloon. – Tämä on varsin arveluttava asia. Se on nimittäin seurausta nk. itseoikeutuksesta ja sisältää mahdollisuuden, ettei ketään tule paikalle tai sitten aivan liian harva – kun taas laissa on muille säädyille määrätty, että on välttämätöntä (kaikki vaalipiirit valitsevat), että kaikkien valittujen on tultava. Tähän mennessä ei tiettävästi kukaan ole jättänyt tulematta. Ja voidaan olettaa, että sen, ei ollenkaan vähäisen, joukon keskuudessa aina jotkut haluaisivat tehdä omat tärkeät tehtävänsä valmiiksi – jne. Oikeampaa kuitenkin on, että oikeus ja velvollisuus ovat oikeassa suhteessa toisiinsa nähden. Samoin ei myöskään vaalioikeus ole sama kuin laillinen velvollisuus.

Vielä muutama sana säädyn koostamisesta ja muodostamisprosessista.

Kuten jo sanottiin, päämiehellä on etuoikeus, mutta hänen pitää tätä tarkoitusta varten ilmoittautua 1. tai 2. kerralla luetteloon merkittäväksi.

Näistä ilmoittautumisista on säädetty §:ssä 14. Ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen, kun maamarsalkaksi nimitetty on ottanut sauvan vastaan, on Ritarihuoneen astuttava suoraan maamarsalkan puheenjohdolla suorittamaan ensimmäinen ilmoittautuminen; 2. ilmoittautuminen päivää ennen valtiopäivien juhlallisia avajaisia. Kummallakin kerralla kaksi kutsua samana päivänä.

Jos on niin, ettei päämies ole vielä toisellakaan ilmoittautumiskerralla ilmaantunut, saa edustusoikeuden sukulaismies; jos näitä on useita, se joka päämiehen lähin sukulainen, – ja ellei ole ketään sukulaismiestä, niin sitten valtuutettu. Jus primogeniture et representationislat. esikois- ja edustusoikeus.tillagt i marginalen

Ritarihuoneen johto jatkaa ilmoittautumisten vastaanottoa valtiopäivien jatkuessa, ja sen on kokoonnuttava aina puoli tuntia ennen säädyn jokaista istuntoa, sen jälkeen niistä huolehtii Ritarihuonevaliokunta. – Jos tällöin ilmoittautuu useampia samasta suvusta, pätee edellä mainittu prioriteetti, – jos tulee sukulaismies ja valtuutettu, on sukulaismiehellä etuoikeus. Jos päämies on alaikäinen tai muuten vajaavaltainen, siirtyy päämiehen oikeus lähimmälle suvun miehelle.tillagt i marginalen

§ 16. Jos sukulaismies on asianmukaisesti ilmoittautunut, niin että voimme saada koko valtiopäivien suvut edustetuiksi, silloin päämies voi asianmukaisen valtakirjan avulla ottaa jonkun toisen suvun paikan. Mutta jos päämies on antanut valtakirjan, hän ei voi itse niillä valtiopäivillä esiintyä, ellei valtuutettu ole kuollut, suljettu valtiopäiviltä tai luovuttanut pois polettinsa. – Jos päämies kuolee tai menettää edustusoikeutensa, on hänen valtuutettunsa jätettävä paikkansa.

Jos valtiopäivämies poistuu ja pysyy poissa ilman Maamarsalkan lupaa tai pätevää estettä yli kolme viikkoa, on hänen paikkansa vapaa.tillagt i marginalen

Kelpoisuus tai pätevyys ei kuitenkaan riipu todellisesta tai ilmoitetusta suomalaisesta aateluudesta. – Erilaiset olosuhteet sulkevat pääsyn paikkaan ja puheoikeuteen Ritarihuoneella. § 9: 1) ja 8) – Muut momentit koskevat kaikkia valtiopäivämiehiä. Valtiopäiväjärjestyksen § 14. Mitä ikään tulee, tässäkin alaraja on 25 vuotta.

Valtakirjan antamisoikeus on myös täysi-ikäisellä, joka ei vielä ole 25 vuotta täyttänyt = vaalioikeuden ehto § 10, että valtuutetun täytyy itse olla ilmoittautunut aatelismies, ks. § 10.

Kelpoisuuden tarkastaa Ritarihuoneen johto, sen jälkeen Ritarihuonevaliokunta, § 15. Voi vaatia todisteita. Näitä löytyy yleensä genealogisista taulukoista, mutta ne voivat olla epätäydellisiä. Kieltäytymisestä, vetoamisesta säätyyn, § 19. Jokainen hyväksytty saa sisääntulopoletin.

Säädyn koostumukseen kuuluu myös puheenjohtaja. Siihen päivään mennessä, jona Säädyt on kutsuttu tulemaan koolle, Keisari Suuriruhtinas ilmoittaa, kenet hän on nimittänyt Maamarsalkaksi ja kenet tämän varamieheksi. Nimitetyn ottavat vastaan Keisari Suuriruhtinaan tai hänen edustajansa luona kaksi Säädyn tärkeintä jäsentä, hän saa sauvan ja hänet saatetaan Ritarihuoneelle, jossa johtajisto tulee häntä vastaan.

Menettelytavan ja työjärjestyksen osalta on Ritarihuonejärjestyksen mukaan voimassa sama säädös, joka Valtiopäiväjärjestyksen mukaan pätee muiltakin osin. Sitä paitsi ne eivät kuulu tähän säädyn koostumusta koskettelevaan lukuun.