8.3.1875 Finlands statsrätt

Suomen valtio-oikeus

Kevätlukukausi 1875

16. luento 8. maaliskuuta

Tähän mennessä olemme pohtineet kussakin eri säädyssä tehtyjä päätöksiä. Mutta vielä on jäljellä kysymys Säätyjen päätöksistä.

Mikäli mahdollista, on kaikki Säätyjen eteen tulevat kysymykset ratkaistava. Kysymys Perustuslain muutoksesta voidaan kuitenkin jättää lepäämään seuraaviin valtiopäiviin saakka, mikäli vähintään kaksi säätyä sitä vaatii.

Kuten olemme, hyvät herrat, §:n 6 perusteella todenneet, on jokaisen valiokunnan saatava tietoonsa täysistuntojen päätökset. Jos enemmistö on selvillä, kaikki menee suoraan toimitusvaliokunnalle.

Mutta milloin enemmistö on saavutettu?

Yleisenä sääntönä on esitetty §:ssä 72: ”Mitä Säädyt ovat yksimielisesti ratkaisseet, olkoon kaikissa kysymyksissä Säätyjen päätös.” Aina ei kuitenkaan tarvita sellaista täydellistä yksimielisyyttä. Vain perustuslakiin sitä tarvitaan §:n 71 mukaisesti. Etuoikeudet Hallitusmuodon §:ssä 52. ” Hänen Keisarillinen Majesteettinsa antaa kaikkien Valtakunnan Säätyjen säilyttää niiden kunnialla saadut, vanhat etuoikeudet, edut, oikeudet ja vapaudet: Mitään uusia etuoikeuksia ei millekään säädylle anneta eikä ilmoiteta elleivät kaikki neljä Valtakunnan Säätyä ole olleet niistä tietoisia, tehneet niistä muistutuksia ja ilmoittaneet suostuvansa niihin.”

Ellei näissä kysymyksissä löydetä yksimielisyyttä, on asia rauennut, esitys hylätty. Valiokunnassa ei muutoksia.tillagt i marginalen

Edelleen vaaditaan 4 säädyn yksimielinen päätös, kun on kysymys suostuntaveron perusteista, niiden soveltamisesta ja suostuntaveron jakamisen toteuttamisesta. § 72. Rahoituskysymys ei ole vain: Myöntyykö valtio tähän menoerään? vaan myös: haluavatko Säädyt rahoittaa eli myöntää varoja tähän menokohteeseen? tillagt i marginalen

Samoin sovelletaan § 72, kun on kyse erityiskohteen rahoittamisesta. Kaikissa muissa asioissa näitä nyt lueteltuja lukuun ottamatta ratkaisee 3 säädyn yksimielinen päätös. § 73. Jos lopputulos on 2 säätyä 2 vastaan, kysymys raukeaa niiden valtiopäivien osalta, ja asiaintila pysyy ennallaan §:n 73 mukaisena.

Voidaanko myös toimusaloitekysymysten katsoa kuuluviksi §:n 73 Kaikki kohteet -otsikon alle. Selvitetään. Keskustelu tästä käyty vuonna 1872. Varmaa käytäntöä ei vielä ole. Kuitenkin pitäisi tässäkin näiden perusteiden olla voimassa. En halua kuitenkin ilmoittaa omaa mielipidettäni ehdottoman oikeana, koska erilaisia näkemyksiä oli olemassa.tillagt i marginalen

Näistä säännöistä on kuitenkin joitakin poikkeuksia.

1) Suostuntaveron perusteet, sen soveltamistapa ja suostuntaveron jakaminen. Ei saa raueta, ellei siitä ole yksimielisyyttä. Sillä itse suostuntaverohan on jo tunnustettu välttämättömäksi, kun suostuntaverovaliokunta tekee ehdotuksensa. Ei haluta uhrata kokonaisuutta, jos yksityiskohdista ollaan eri mieltä. § 72.tillagt i marginalen Yhteensovittaminen ole onnistunut, käytetään sen vuoksi § 67 vahvistettua suostuntaverovaliokuntaa. (Kaikkiaan 60 jäsentä.) Jos vahvistetun valiokunnan jäsenistä ⅔ kannattaa valiokunnan ehdotusta, siitä tulee säätyjen päätös. Ellei sellaista enemmistöä saavuteta, on suostuntaverovaliokunnan (pienen) tehtävä uusi ehdotus, kunnes asiassa onnistutaan.

2) Ellei rahoituskysymyksessä ole saavutettu yksimielisyyttä yhteensovittamisyrityksistä huolimatta (§ 67), asia siirtyy vahvistetulle valtiovarainvaliokunnalle. § 72.tillagt i marginalen

3) Samoin menetellään, ellei muissa kysymyksissä perustuslakia ja etuoikeuksia sekä mainittuja taloudellisia lakeja lukuun ottamatta laillista enemmistöä voida saavuttaa tai jos kysymyksessä on 2 säätyä 2 vastaan, ja asia on sellainen, ettei se saa Säätyjen päätöksen mukaan raueta. § 74.tillagt i marginalen (Selitä tämä), – ja ellei sovittamista ole saatu aikaan, on kyseistä valiokuntaa täydennettävä siten, että kustakin säädystä on 15 jäsentä. (Siten siis valitaan joko 11 tai 12 jäsentä lisää.) Näitä ei valita valitsijamiesten välityksellä vaan suoraan. Tämä edellyttää silloin äänestystä pääluvun mukaan ”sen ehdotonta ja lopullista hyväksyntää tai hylkäämistä, minkä valiokunta on jo aikaisemmin vahvistanut niiltä osin, joissa säätyjen päätökset ovat olleet erilaisia.” Esityksen laatii yksinkertainen valiokunta ja se saatetaan Säätyjen tarkastettavaksi ja hyväksyttäväksi (Ei ole mikään helppo asia).

Yksi äänestyslipuke pannaan sivuun, mikäli äänet ovat menneet tasan. Yksinkertainen äänten enemmistö ratkaisee.

Mutta suostuntavero- ja rahoituskysymyksissä tarvitaan äänistä ⅔. (Silloin ei siis tarvitse poistaa yhtä lipuketta). Huom. erilaiset seuraukset suostuntaveroa koskevien kysymysten ja rahoituskysymysten äänestyksistä. Jos rahoitus on myönnetty, se vetää mukanaan myös suostuntaveron eli se on kysymys, joka ei voi raueta. Myöntämisen sinänsä ja sen määrän ovat siis ratkaisseet 4 Säätyä yksimielisesti tai vahvistettu valtiovarainvaliokunta, ennen kuin suostuntaveron perusteet jne. tulevat harkittaviksi. Mutta myös siihen tarvitaan 4 säätyä tai vahvistettu valiokunta. Uusia ehdotuksia yksinkertaiselta suostuntaverovaliokunnalta siihen saakka, kunnes säädyt tai uusi vahvistettu suostuntaverovaliokunta on ne hyväksynyt.

Vahvistettujen valiokuntien päätökset pätevät siis Säätyjen päätöksinä. Siksi ei varsinaisia valiokuntia vaan lähetystöjä, joilla on päätäntäoikeus. Nämä vahvistetut valiokunnat otettiin Ruotsissa käyttöön vuoden 1809 Hallitusmuodon ja vuoden 1810 Valtiopäiväjärjestyksen mukaisesti.tillagt i marginalen Siis tärkeä edistysaskel. Nytkin voidaan jossain kysymyksessä päätyä siten, että 2 säätyä on puolesta ja 2 vastaan, tai Perustuslakikysymyksessä 3 vastaan yksi. Elleivät ne tällöin myöskään saa enemmistöä näkemykselleen, ettei kysymys saa raueta, niin siinä tapauksessa, että muissa yksityiskohdissa tilanne on 2 vastaan 2, asia menee vahvistettuun valiokuntaan.

Edelleen Säätyjen päätökset kysymyksissä, joissa niiden ratkaisut eivät sido Hallitsijaa. § 75 Ellei julkilausuma ole yksimielinen, jokainen sääty ilmoittaa näkemyksensä erikseen.

Entä toivomusaloitteet? § 73 Kaikki tapaukset.

Kun nyt olemme tarkastelleet tapaa, jolla valtiopäivien päätökset syntyvät esityksen tai toivomusaloitteiden perusteella, meidän on kosketeltava asioiden 5. ryhmää.

Vaalit. Näitä on jo aikaisemmin osittain käsiteltykin. Valitsijamiehet ja puhemieskonferenssin jäsenet valitaan välittömästi. Kaikkien valiokuntien jäsenet valitaan valitsijamiesten päätöksellä vahvistettujen valiokuntien jäseniä lukuun ottamatta. Valtuuskuntia valitaan tavalla, jonka säädyt katsovat sopivaksi. Tavallisesti tehtävä annetaan puheenjohtajalle. – Ne tarkastusmiehet, jotka valitaan §:n 78 mukaisesti, pitäisi kuitenkin valita suoraan. Nimittämättömien valiokunta. Tärkeistä valinnoista puhutaan §:ssä 68. Nimittäin niistä, joiden tulee suorittaa Säätyjen puolesta Pankin valvontaa. Lue ääneen. Suorat vaalit. – Hyvissä ajoin. – Pankkivaltuusmiehet, reviisori ja heidän varamiehensä. – Valtuutettujen lukumäärä, sama jokaisessa säädyssä. (Siksi tähän ei ole otettu kohtaa 4.)

Niin näissä kuin kaikissa muissakin vaaleissa pätee § 69.

Säätyjen päätöksen toimittaminen ja lausunnot, § 76, 77 ja 78.