10.8.1881 Emilie Mechelin–LM
Finsk text
Marstrand 10. elokuuta
Rakkahin Leo!
Kiitän lämpimästi riveistä, jotka lähetit Alman kirjeen mukana! Minua ilahduttaa, että olette terveinä – valitettavasti sää on kuitenkin ollut teillä aivan yhtä huono kuin täällä. Voin muuten oikein hyvin – olen aina yhdessä Thunbergien ja muiden suomalaisten kanssa – Calamnius Haminasta, hovioikeudenneuvos Höckert Vaasasta, erittäin mukavia ihmisiä – sitten myös Snellmanin neidit, Toppelius ja Rosenius Viipurista. Ruotsalaisiin ei ole helppo tutustua – enpä tosin sitä kaipaakaan. Meillä on tulostani alkaen ollut vain kolme, neljä kaunista päivää – muuten ainaista sadetta ja kylmää ilmaa, niin että olen kulkenut vuorillisessa päällystakissa. Minulla on pieni, viihtyisä huone, hyvä palvelu, ja tohtori Levertinin väki on erittäin herttaista – rouva soittaa erittäin hyvin pianoa – mutta kylään he eivät ole minua kutsuneet. Levertin oli kuullut Pariisissa niin paljon hyvää Sinusta R. Castrénilta. Syön kolme ateriaani Alphyddanin ravintolassa – päivittäin kolmella kruunulla, kahvia munien ja kylmän ruuan kera, päivällisellä kolme ruokalajia – ja iltaisin teetä tai jokin lämmin ruoka maidon kera. Verannalta varataan pöytä tiettyyn kellonaikaan. Alphyddanissa on pieni, hyvä musiikkitila, jossa voin laulaa rauhassa klo 11–12. Alhaalla kaivosalongissa en ole laulanut. Ida Basilier kirjoitti Lysekilistä ja ehdotti, että pitäisimme yhdessä kirkkokonsertin – vastasin että se tuskin kannattaisi – niin monet ovat jo lähteneet pois, ja pelkkä kirkkomusiikki on yksitotista. Odotan teiltä tänään varmaa vastausta. Emma Thunberg ja minä tosin menemme todennäköisesti käymään Idan luona Lysekilissä – vain kahden tunnin päässä täältä. Toissailtana olin purjehtimassa Levertinien, muutaman nuoren naisen ja kahden kihlakunnantuomarin, Westmanin ja Restadiuksen, kanssa. Musiikki oli yhdessä veneessä ja kylpylävieraat muutamassa muussa veneessä. Sillä tavoin mentiin ihan hiljaa edestakaisin satamassa. Tauoilla lauloimme yhdessä – lauloin Westmanin kanssa Gluntaria – lisäksi soolona venäläisen ja suomalaisen laulun. Se oli hirveän hauskaa! Otan joka toinen päivä puolikylvyn suomalaisen menetelmämme mukaan. Kauniin ilman ja ehdottoman rauhan – joutilaisuuden, on pakko tehdä todella hyvää hermoille. Jatkan matkaani syyskuun ensimmäisenä tai toisena päivänä – todennäköisesti Göteborgista Fredrikshavniin, 5 ½ tunnin merimatka, ja sitten rautateitse Hampurin kautta Dresdeniin. Merimatka Göteborgista Malmön tai Kööpenhaminan kautta on tavallisesti erittäin raskas ja myrskyisä. Tohtori Levertin neuvoikin minua matkustamaan Fredrikshavnin kautta. Jos haluaa matkustaa Göteborgista rautateitse Malmöön, on mentävä ensin takaisin Falköpingiin – ja se tulee kalliiksi ja on pitkästyttävää. Matkani tänne meni oikein hyvin – en ollut vähääkään merisairas. Lähdimme maanantai-iltana Helsingistä, keskiviikkona olimme viiden maissa iltapäivällä Tukholmassa, missä vaihdoin heti rahaa, ja matkasin suoraan päärautatieasemalle. Seuraavana aamuna tulin unettoman yön jälkeen kello 7:n maissa Göteborgiin – lepäsin siellä pari tuntia ja puoli yhden maissa aamupäivällä olin täällä, torstaina 21. päivä. Olen pari kertaa yrittänyt purjehtia täällä mutta tullut merisairaaksi – harvoin höyrylaivamatkoilla. Tänne ei ole tultu juurikaan töitä tekemään – tavallisesti olemme ulkosalla; iltaisin teen jälkeen luen mutta käyn yhdentoista aikaan niin uniseksi, että pitää käydä pitkäkseni – sitten nukun yhtä soittoa kahdeksaan asti. Ilma täällä on ihana! – Sain Almalta hiljattain kirjeen Hangosta – hän vaikuttaa terveeltä ja tyytyväiseltä – joskaan ei mainitse mitään säästä. Hän on siellä kuullut, että Stjernvall-Walleenin on varmasti nyt lähdettävä – ja Sinut nimitetty Pietariin. Onko se totta? Rakas Leo – kirjoita minulle ennen kuin lähden täältä – jotta saan tietää, mitä teille kuuluu. Lämpimiä terveisiä ja suukkoja Alexandralle, Celylle ja Lindroosin tädille.
Sinun
Mili
Os. tohtori Levertin
Original (transkription)
|1|
Marstrand den 10 Aug
Liebster Leo!
Ich danke Dir herzlich für
die Zeilen, dietillagt Du mir mit Almas
Brief sandtest! Es freut mich
dass Ihr gesund seid – leider
aber ist wohl das Wetter bei
Euch eben so schlecht gewesen
wie hier. Ich befinde mich sonst
sehr wohl – bin immer zusam-
men mit Thunbergs und andern
Finländern – Calamnius aus Fredriks-
hamn, Hofrättsrådet Höckerts
aus Wasa, sehr angenehme
Menschen – dann auch die Fräuleins
Snellman, Toppelius, und Rosenius
aus Wiburg. Mit Schweden bekant
zu werden ist nicht leichttillagt – ich ver-
|2|
misse es auch nicht. Seit meiner
Ankunft haben wir nur 3,
4 hübsche Tage gehabt – sonst
immer Regen und kühle Luft,
so dass ich im Doppelmantel
gegangen bin. Ich habe ein
kleines gemüthliches Zimmer, gute
Bedienung, und Doktor Levertins
sind liebenswürdig – die Frau
spielt sehr gut Piano – aber
sie laden mich doch nicht zu
sich ein. Levertin hatte in Paris,
durch R. Castrén so viel gutes
von Dir gehört. Ich esse meine
drei Mahlzeiten in dem Restaurant
Alphyddan – à 3 Kronen täglich.
Kaffe mit Eiern und kalten Sachen,
3 Gerichte zu Mittag – und Abends
Thé, oder ein warmes Gericht mit
Milch. Man abonnirt einen Tisch
auf der Weranda, zu einer be-
|3|
stimmten Stunde. In Alphyddan
ist ein kleines, gutes Musikzim-
mer, wo ich ungestört singen
kan, von 11–12. Unten im Brunnen-
salon habe ich nicht gesungen.
Ida Basilier schrieb mir aus Lyse-
kil und proponiert mit mir zu-
sammen ein Conzert in der Kirche
zu geben – ich antwortete dass es
wohl kaum lohnen würde – so
Viele sind schon verreist, und nur
Kirchenmusik ist einförmig. Heute
erwarte ich bestimmte Antwort von
ihr. Emma Thunberg und ich werden
aber wahrscheinlich Ida in Lysekil
besuchen – nur zwei Stunden von
hier. Vorgestern Abend war ich
mit Lewertins, einigen jungen
Damen und zwei Häradshöfdingar
Westman und Restadius, segeln –
Die Musik war in einem Bote
|4|
und die Badegäste in einer Menge
andern Böten. Man fährt damit
ganz sachte im Hafen hin und
her. In den Pausen sangen wir
zusammen – mit Westman sang
ich Gluntar – ausserdem noch
ein russisches und finnisches Lied
solo. Es war sehr munter! Ich
nehme jeden zweiten Tag ein Halb-
bad, nach unserer finnischen Metode.
Für die Nerven muss wohl die
schöne Luft, und die absolute
Ruhe – das Nichtsthun, sehr nütz-
lich sein. Den ersten oder zweiten
Sept. reise ich weiter – wahrschein-
lich aus Göteborg nach Fredriks-
havn, 5 ½ Stunde Seereise, und
dann per Eisenbahn über Ham-
burg nach Dresden. Die See-
reise aus Göteborg über Malmö
oder Köpenhamn ist gewöhnlich
|5|
sehr schwer und stürmisch.
Doktor Levertin rieth mir über
Fredrikshavn zu fahren. Wenn
man aus Göteborg per Eisen-
bahn nach Malmö reisen will,
so muss man erst zurück nach
Falköping – und das wird theuer
und langweilig. Meine Reise hier-
her ging sehr gut – ich war nicht
im geringsten seekrank. Montag
Abend verliessen wir H.fors, Mitt-
woch um 5 Nachm. waren wir
in Stockholm, wo ich gleich Geld
wechselte, und direkt zum Central-
station fuhr. Am folgenden
Morgen kam ich nach einer
schlaflosen Nacht, um 7 Uhr
nach Göteborg – ruhte dort ein
par Stunden, und um ½ 1 vorm.
war ich hier, am Donnerstag
|6|
den 21. Ein par Mal habe ich
versucht hier zu segeln, bin
aber seekrank geworden – selten
auf Damfbootsreisen. Man kommt
hier beinahe gar nicht zum Arbei-
ten – gewöhnlich sind wir draussen;
Abends nach dem Thé, lese ich
werde aber um 11 so schläfrig
dass ich mich legen muss –
dann schlafe ich in einem fort
bis 8. Die Luft ist hier herrlich! –
Vom Alma hatte ich neulich einen
Brief aus Hangö – sie scheint
gesund und zufrieden – sagt aber
nichts vom Wetter. Dort hat sie
gehört dass Stjernvall Wallén bestimt
jetzt Abschied nehmen soll – und Du
nach P.burg ernant. Ist es wahr?
Lieber Leo – schreibe mir einmal
vor meiner Abreise hiervon – dass
ich erfahren wie es Euch geht.
Grüsse und Küsse herzlich Alexandra
Cely und Tante Lindroos, von Deiner
Mili.
Adr. Doktor Levertin.
Marstrand den 10 augusti
Käraste Leo!
Ett hjärtligt tack för raderna som Du sände mig med Almas brev! Det gläder mig att Ni är friska – men tyvärr har vädret väl varit lika dåligt hos er som här. Annars befinner jag mig mycket väl – jag är alltid tillsammans med Thunbergs och andra finländare – Calamnius från Fredrikshamn, hovrättsrådet Höckerts från Vasa, mycket trevliga människor – dessutom fröknarna Snellman, Toppelius och Rosenius från Viborg. Det är inte lätt att bli bekant med svenskar – men jag saknar det heller inte. Sedan min ankomst har vi bara haft tre eller fyra fina dagar – annars alltid regn och sval luft så att jag har gått omkring klädd i en fodrad jacka. Jag har ett litet mysigt rum, bra uppassning, och doktor Levertin och hans fru är trevliga – fru Levertin spelar mycket bra piano – men de bjuder mig aldrig in till sig. I Paris har Levertin hört mycket gott om Dig genom R. Castrén. Jag äter mina tre måltider i restaurangen Alphyddan – à tre kronor per dag. Kaffe med ägg och kallmat, tre rätters middag – och te på kvällen, eller en varmrätt med mjölk. Man reserverar ett bord på verandan till en viss tid. På Alphyddan finns ett litet och bra musikrum och där kan jag ostört sjunga mellan kl. 11 och 12. Nere i Brunnssalongen har jag inte sjungit. Ida Basilier skrev från Lysekil och föreslog att vi tillsammans kunde ge en konsert i kyrkan – jag svarade att det knappast skulle löna sig. Så många har redan rest bort och det är enformigt med bara kyrkomusik. Idag skall hon ge mig bestämt svar. Men Emma Thunberg och jag kommer förmodligen hälsa på henne i Lysekil – bara två timmar härifrån. I förrgår på kvällen seglade jag med Levertins, några unga damer och två häradshövdingar Westman och Restadius – musiken var i den ena båten och badgästerna i en mängd andra båtar. Man far ganska sakta hit och dit i hamnen. I pauserna sjöng vi tillsammans – med Westman sjöng jag gluntar – solo sjöng jag dessutom en rysk och en finsk sång. Det var mycket muntert! Varannan dag tar jag ett halvbad, efter vår finska metod. Den sköna luften och den absoluta ron – overksamheten – måste vara mycket nyttiga för nerverna. Den 1 eller 2 september reser jag vidare – förmodligen från Göteborg till Fredrikshavn, en fem och en halv timmes sjöresa, sedan med tåg via Hamburg till Dresden. Sjöresan från Göteborg via Malmö eller Köpenhamn är vanligtvis mycket svår och stormig.
Doktor Levertin rådde mig att fara via Fredrikshavn. Om man vill åka tåg från Göteborg till Malmö så måste man åka tillbaka till Falköping först – och det blir dyrt och tråkigt. Min resa hit gick mycket bra – jag var inte det minsta sjösjuk. Måndag kväll lämnade vi Helsingfors, onsdag kl. 5 på eftermiddagen var vi i Stockholm där jag genast växlade pengar. Sedan for jag direkt till centralstationen. Nästa morgon kl. 7 anlände jag efter en sömnlös natt till Göteborg – där vilade jag i ett par timmar och klockan halv ett på förmiddagen var jag här, torsdagen den 21. Några gånger har jag försökt att segla men jag har blivit sjösjuk – sällan under ångbåtsresor. Här hinner man nästan inte arbeta – vanligtvis är vi ute; på kvällen efter teet läser jag men kl. 11 blir jag så sömnig att jag måste gå och lägga mig – sedan sover jag i ett sträck till kl. 8. Luften är härlig här! – Av Alma fick jag nyligen ett brev från Hangö – hon verkar vara frisk och nöjd – men hon säger inget om vädret. Där har hon hört att Stjernvall Walleen nu definitivt skall ta avsked – och att Du kallats till S:t Petersburg. Är det sant? Käre Leo – skriv till mig ännu före min avresa härifrån – så att jag får veta hur Ni mår.
Hjärtliga hälsningar och kyssar till Alexandra, Cely och tant Lindroos, från Din
Mili.
Adress: doktor Levertin.