14.11.1878 Finlands statsrätt
Finsk text
Suomen valtio-oikeus
Syyslukukausi 1878
32. luento 14. marraskuuta
- 6) Sitä, joka on vaaleissa yrittänyt hankkia ääniä tai väkivaltaisesti häirinnyt vaalirauhaa. – Silloin se, joka on kerran näin tehnyt, ja se on merkitty hänen ansioluetteloonsa, on lopullisesti menettänyt vaalioikeutensa.
- 7) Sitä, jonka todetaan antaneen äänensä palkkiota vastaan.
Nämä molemmat ovat tärkeitä periaatteita. – Miten paljon ilkivaltaa onkaan aiheutettu. Englanti taistelee Ranskaa vastaan meidän päivinämme.
- 8) Sitä, joka on jo osallistunut vaaliin toisessa säädyssä. Esimerkiksi opettaja – kirjakauppias – talonomistaja omistaa maatilan – voi olla oikeudellisesti henkikirjoitettuna 2 paikassa.
Äänioikeutta ei saa missään tapauksessa hoitaa asiamiehen välityksellä. Vanhemman lain mukaan niin sai tapahtua Porvarissäädyssä, kun porvarin oli pakko lähteä matkalle. Selitä, miksi tämä on tärkeä poliittinen periaate. Väärinkäyttö, valtakirjan ostaminen = äänten ostaminen, sitä paitsi äänestys on jo sinänsä niin tärkeää henkilökohtaista osallistumistoimintaa, ettei kukaan saa jättää äänestämättä mukavuussyistä – eikä sairauskaan ole mikään syy.
Vaalikelpoisuus valitsijamieheksi on sama kuin vaalioikeuskin. Korostin sitä jo Talonpoikaissäädystä puhuttaessa. Mutta tämä koskee myös muita säätyjä. Lue ääneen §. Valtiopäivämiesten valitsemisessa on tehty se tärkeä uudistus, ettei vaalikelpoisuus ole rajoitettu vaalipiiriin. Miten on Ruotsissa, Norjassa.
Keisarin palveluksessa olevat. Unioninäkökulma.tillagt i marginalen Merkitystä eniten aatelistossa. Porvarissäädyssä myös ajateltavissa; esim. sotilaat talonomistajina. Ovat silloin vaalikelpoisia, vaikka eivät ole valitsijoita. Ei Talonpoikaissäädyssä, koska valtion palveluksessa oleva ei kuulu tähän säätyyn.
Vaalikelpoisuuden esteitä:
- 1) Ellei ole kristitty – siten rajoitetumpi kuin äänioikeus.
- 2) Ellei ole vielä täyttänyt 25 vuotta
- 3) On osallistunut vaaliin toisessa säädyssä. Esimerkiksi professori, joka on jo mahdollisesti osallistunut yliopiston vaaliin, ei enää ole vaalikelpoinen Porvarissäädyn vaalissa. Aatelismies, joka on tehtailijana osallistunut vaaliin Porvarissäädyssä, ei enää voi saada polettia Ritarihuoneeseen.
Tietenkään ei kenenkään kansalaisen tule saada kaksinkertaista oikeutta näihin tärkeisiin tehtäviin.
Korosta tässä Ritarihuonejärjestyksen § 9. Lue ääneen viimeinen momentti.tillagt i marginalen
Lue ääneen §:n 15 ensimmäinen momentti. Tässä koko § 15. Ehdoton enemmistö ei yksinkertaista kuten Ranskassa, jossa palloäänestys.tillagt i marginalen
§ 21. Vaalirauhan pyhyys. – Me näimme jo vuoden 1723 valtiopäiväjärjestyksen §:stä 7, joka koski Talonpoikaissäätyä, etteivät maaherra, kihlakunnantuomari tai kihlakunnanvouti saaneet kajota talonpoikien vapaaseen vaaliin. Samoin on säädetty vuoden 1789 vakuutuksessa: ”Maaherralle tai kenellekään muulle virkamiehelle ei ole sallittua kuninkaan epäsuosion ja palveluksen menettämisen uhalla sekaantua valtiopäivämiesten vaaliin tai estää rahvaan rajoittamatonta valinnanvapautta.”
Tätä periaatetta on edelleen kehitetty ja laajennettu valtiopäivämiesten vaaleihin yleensä.
Lue ääneen § 21. Ankaria rangaistuksia, mutta niin pitää ollakin.
Valitukset. § 16. Pöytäkirjanote, – aikaa 14 päivää vaalitilaisuudesta kuvernöörille, – joka voi vaatia selitystä ja antaa ratkaisun. Edelleen 8 päivän kuluessa maan korkeimmalle oikeusviranomaiselle. – tillagt i marginalen
Jatkuu. – jotenkin epäoleellista – mutta voi vedota edelleen Senaattiin. Korkein oikeusviranomainen, ajatus siitä, että tätä kautta voisi saada muutoksen.tillagt i marginalen
Original (transkription)
|1|
H. T.Höstterminen 78.
Finlands statsrätttillagt av utgivaren
H. T.Höstterminen 78.
32 FöreläsnFöreläsningen
14 Novbr.november
- 6o) Den som vid val sökt värfva röster eller
genom våld stört valfriheten. – Således den
som engång, så gjort och har detta i sin me-
ritlista, är för alltid förkastligsvårtytt valrätt. - 7o) Den som finnes ha gifvit sin röst för
vedergällning.
Vigtiga principer dessa båda. – Huru
mycket ofog ej drifvits. England kämpar emot
Frankrike i våra dagar.
- 8o) Den som redan deltagit i val för annat
stånd. Ex.Exempelvis skollärare – bokhandlare – Gårdsegare ega
hemman – kan vara af rätteligsvårtytt
mantalsskrifven på 2 ställen.tillagt
Valrätten får i intet fall utöfvas genom
ombud. Enl.Enligt äldre förf.författning fick det ske till borgare-
ståndet, då borgare var nödsakad bortresa.
Förklara hvarföre detta en vigtig politisk
princip. Missbruk, fullmakts anskaffning = röstvärfning,
dessutom det är sedansvårtytt
vigtig handlingsvårtytt af personligt
deltagande, att ingen af beqvem-
lighet bör utebli, – ingensvårtytt
sjuk tillåtas.tillagt
Valbarheten till elektor lika med valrätten.
Redan framhållit under bondeståndet.tillagt Men detta
kan gälla äfven annat stånd.tillagt
Uppläs §.tillagt
Till Landtdagsman den vigtiga reformen
genomförd att valbarheten icke begränsad
till distriktet. Huru i Sverige, Norge.tillagt
Kejsarens tjenst. Unionell hänsyn.tillagt i marginalen Betydelse mest i adeln.
I Borgareståndet äfven tänkbart: t. ex. militär
gårdsegare. Då valbar, ehuru icke valman.
I Bondeståndet ej, då den som är i statens tjenst
ej hör till detta stånd.
Hinder för valbarhet:
- 1o) Den som ej är kristen – således inskränktare
än valrätt.
|2|
- 2o) Den som ej uppnått 25 års ålder
- 3o) Den som deltagit i val till annat
stånd. Ex. en [...]oläslig/saknad text prof.professor som redan,
om han deltagit i univ.universitetets val, icke valbar
till BorgarestBorgarståndet. En adelsman, som fabrikant del-
tagit i val till Borgarest.Borgareståndet, kan ej få pollett
på Riddarhuset.
Naturligt, ty ingen medborgare bör få
dubbel rätt i dessa vigtiga funktioner.
Framhåll sesvårtytt
R H. O.Riddarhusordningen § 9.
Uppläs sista
mommomentet.tillagt i marginalen
Uppläs 1 §struket mom.momentet
af 15 §.
Här hela § 15.
Enkel icke absolut
pluralitet, ss.såsom var Frankrikes
der ballottering.tillagt i marginalen
§ 15. Allmänna regler för röstberäkningen.
Om fullmakten förut taladt, nu dess
lydelse.struket
§ 21. Valfrihetens helgd. – Vi finna
förut i 1789 års försäkranstruket 1723 års R. O.Riksdagsordning.
§ 7 om Bondeståndet att LandshöfdLandshövding, Härads-
höfding, Häradsfogde icke fick göra intrång på
böndernas fria val. Likaså är stadgadt
i 1789 försäkran: ”Ej må Häradshöfding
eller annan embetsman, vid konungens
onåd och tjenstens förlust, blanda sig
i Riksdagsmans valet eller allmogens oin-
skränkta valfrihet hindra.”
Denna grundsats som vidare utvecklad och
utsträckt till Landtdagsmanna valen i all-
mänhet.
Uppläs § 21. Stränga straff, men som
sig bör.
Besvär. § 16.
Prot. utdragPotokollutdrag, – tid 14
dagar fr.från valförrättningen
till GuvnörnGuvernören, – som
kan infordra förklaring
och ge utslag. Vidare
inom 8 dagar till landets
högsta jurdiciella myn-
dighet. –tillagt i marginalen
Forts.Fortsättningen – ngtnågot oe-
gentligt – men kan gå
vidare till Senaten.
Högsta judiciela myn-
dighet, ingår att man
tänkte sig förändring.tillagt i marginalen
Finlands statsrätttillagt av utgivaren
H. T.Höstterminen 78.
32 FöreläsnFöreläsningen
14 Novbr.november
Vigtiga principer dessa båda. – Huru mycket ofog ej drifvits. England kämpar emot Frankrike i våra dagar.
Valrätten får i intet fall utöfvas genom ombud. Enl.Enligt äldre förf.författning fick det ske till borgareståndet, då borgare var nödsakad bortresa. Förklara hvarföre detta en vigtig politisk princip. Missbruk, fullmakts anskaffning = röstvärfning, dessutom det är sedansvårtytt vigtig handlingsvårtytt af personligt deltagande, att ingen af beqvemlighet bör utebli, – ingensvårtytt sjuk tillåtas.
Valbarheten till elektor lika med valrätten. Redan framhållit under bondeståndet. Men detta kan gälla äfven annat stånd. Uppläs §. Till Landtdagsman den vigtiga reformen genomförd att valbarheten icke begränsad till distriktet. Huru i Sverige, Norge.
Kejsarens tjenst. Unionell hänsyn.tillagt i marginalen Betydelse mest i adeln. I Borgareståndet äfven tänkbart: t. ex. militär gårdsegare. Då valbar, ehuru icke valman. I Bondeståndet ej, då den som är i statens tjenst ej hör till detta stånd.
Hinder för valbarhet:
Naturligt, ty ingen medborgare bör få dubbel rätt i dessa vigtiga funktioner.
Framhåll sesvårtytt R H. O.Riddarhusordningen § 9. Uppläs sista mommomentet.tillagt i marginalen
Uppläs 1 mom.momentet af 15 §. Här hela § 15. Enkel icke absolut pluralitet, ss.såsom var Frankrikes der ballottering.tillagt i marginalen
§ 21. Valfrihetens helgd. – Vi finna förut i 1723 års R. O.Riksdagsordning. § 7 om Bondeståndet att LandshöfdLandshövding, Häradshöfding, Häradsfogde icke fick göra intrång på böndernas fria val. Likaså är stadgadt i 1789 försäkran: ”Ej må Häradshöfding eller annan embetsman, vid konungens onåd och tjenstens förlust, blanda sig i Riksdagsmans valet eller allmogens oinskränkta valfrihet hindra.”
Denna grundsats som vidare utvecklad och utsträckt till Landtdagsmanna valen i allmänhet.
Uppläs § 21. Stränga straff, men som sig bör.
|3|Besvär. § 16. Prot. utdragPotokollutdrag, – tid 14 dagar fr.från valförrättningen till GuvnörnGuvernören, – som kan infordra förklaring och ge utslag. Vidare inom 8 dagar till landets högsta jurdiciella myndighet. –tillagt i marginalen
Forts.Fortsättningen – ngtnågot oegentligt – men kan gå vidare till Senaten. Högsta judiciela myndighet, ingår att man tänkte sig förändring.tillagt i marginalen