14.10.1874 Lilly Steven-Steinheil–LM
Finsk text
Saarela 14. lokakuuta 1874
Kallis ystävä!
Esititte kirjeessänne Alexisille toiveen, että voisitte lähettää meille pian sen kaivatun kotiopettajan, mutta koska siitä on jo kulunut hyvän aikaa, ette varmaankaan ole onnistunut löytämään ketään sopivaa, joten käännyn puoleenne pyynnöllä että selittäisitte miten asianlaita on, ja toivon että ette, rakas ystävä, ole meille vihainen kun vaivaamme Teitä vielä yhdellä tehtävällä, kun Teillä on monenlaisia toimia. En kuitenkaan haluaisi uskoa asiaa kellekään muulle kuin juuri Teille ja pyydän siksi vielä kerran, että ette antaisi asian ärsyttää. Ja mikäli ette onnistuisi löytämään meille toista ”Leo Mecheliniä”, on meidän tyydyttävä johonkuhun, jolla ei ole yhtä kattavat tiedot, kunhan hän vain muuten soveltuu kasvattajaksi, sillä Hugo-parka tarvitsee kiireellisesti opetusta, koska hänellä on nyt ollut lomaa jo keväästä asti. Opetus ei ole kovin kaksista, kun hän on saanut sitä vaihtelevasti Alexisilta ja minulta ja se on jatkuvasti keskeytynyt, osaksi kotiasioiden vuoksi ja myös minun kahden kuukauden poissaoloni takia; Alexisilla on kuitenkin niin paljon lisää työtä maanviljelyssään, että hänellä on siksi hyvin rajallisesti aikaa, ja tästä voitte huomata, miten kurja tilanne Hugollamme on! Palasin kaksi viikkoa sitten kylpylämatkaltani Aachenista ja olen tällä hetkellä aivan terve. Asumme nyt suuressa talossa, ja täällä on melkoisesti puuhaa saada kaikki taas järjestykseen vuokralaisten jäljiltä. Aika näyttää, kuinka totun taas olemaan täällä, mutta toivon että rauhallinen, hiljainen elämä lapset ympärilläni voi taas tehdä olostani täällä miellyttävää ja sitä myöten muististani haihtuvat vähitellen ne surulliset kokemukset, jotka ainakin aluksi ovat jo eräitä kertoja synkentäneet iloista mieltäni. Kuinka voivat rakas Alexandranne ja pikku Cely? Toivottavasti hyvin, ja pyydän lähettämään heille lämpimät terveiset meiltä. Toivon, että opettajaa koskeva pyyntömme ei rasita Teitä liikaa, ja kiitollisuudella tervehtii
uskollinen ystävättärenne
L. Steven
Original (transkription)
|1|
Saarela den 14ten October. 74.
Geschätzter Freund!
In Ihrem Briefe an Alexis,
sprachen Sie die Hoffnung aus,
uns bald den gewünschten
Hauslehrer zuschicken zu können,
da aber seitdem eine gerau-
me Zeit schon verstrichen,
so muß es Ihnen wohl nicht
gelungen sein, einen Passen-
den zu finden, weshalb ich mich
mit der Bitte an Sie wende,
uns darüber aufklären zu wollen,
hoffend daß Sie uns lieber Freund
deshalb nicht böse sind, daß wir
|2|
Sie, bei Ihren so vielfachen Ge-
schäften, noch mit einem Auftrage
belästigen, welchen ich aber niemand
Anderm als gerade Ihnen, zutrau-
en mochte, und deshalb noch-
mals bitte, sich die Sache nicht
verdriessen zu lassen; und sollte
es Ihnen nicht gelingen, uns
einen zweiten ”Leo Mechelin”
zu finden, so müssen wir
uns schon mit einem weniger
Kentnissvollen begnügen, wenn
er nur sonst als Erzieher sich
eignet, denn der arme Hugo
bedarf dringend des Unterrichts,
da er nun schon seid dem
Frühjahr Ferien hat, denn
kaum nennenswerth ist der
Unterricht, den er abwechselnd
bei Alexis und mir gehabt,
da derselbe fortwährend un-
terbrochen worden, zum Theil
|3|
wegen häuslicher Geschäfte, wie
auch meiner zwei monatlichen
Abwesenheit; Alexis ist aber
von seiner ausgebreiteten Land-
wirthschaft so in Anspruch genom-
men, daß seine Zeit daher sehr
gemeßen ist, und Sie nun
hieraus sehen können, wie
schlimm es mit unserm Hugo
bestellt ist!
Seid vierzehn Tagen bin ich
von meiner Badereise aus
Aachen zurück, und bin für
den Augenblick ganz gesund.
Wir bewohnen jetzt das große
Haus, und giebt es hier gehörig
zu schaffen, um nach den Mieths-
leuten alles wieder in Ordnung
zu bringen. Wie ich mich hier
wieder einleben werden, wird ja die
Zeit beweisen, ich hoffe aber, daß
ein ruhiges, friedliches Leben,
|4|
im Kreise meiner Kinder, mir
den Aufenthalt hier, auch wieder
angenehm machen kann, und
dadurch die traurigen Erlebnisse,
bei wenigem dem Gedächtnisse
entschwinden, die für den Anfang
wenigstens, mir schon manches
mal, meine heitre Laune getrübt!
Wie geht es denn Ihrer lieben
Alexandra und der kleinen Celi?
Hoffentlich gut, und bitte ich
sie herzlich von uns zu grüs-
sen.
Mit dem Wunsche, daß
unsre Bitte wegen dem Leh-
rer, Sie nicht zu sehr beläs-
tige empfielt sich Ihnen danckend
Ihre ergebene Freundin
L: Steven.
Saarela den 14 oktober 1874.
Ärade vän!
I Ert brev till Alexis uttryckte Ni en förhoppning om att Ni snart kan skicka oss den önskade läraren. Men eftersom det redan har förflutit en ansenlig tid sedan dess har det väl inte lyckats att hitta en passande lärare. Därför vänder jag mig till Er och ber Er att upplysa oss därom och jag hoppas att Ni, käre vän, inte är arg på oss för att vi besvärar Er, som sköter så mångfaldiga affärer, med ännu ett uppdrag. Men detta uppdrag ville jag inte anförtro någon annan än just Er och därför ber jag än en gång att Ni inte låter Er avskräckas. Och om Ni inte lyckas hitta en andra ”Leo Mechelin” för oss så måste vi nöja oss med en mindre kunskapsfull lärare om han bara annars lämpar sig som uppfostrare. Stackars Hugo är i trängande behov av undervisning då han redan sedan i våras har ferier. Den undervisning som han har fått omväxlande av Alexis och mig behöver knappt nämnas då den avbröts hela tiden, dels på grund av husliga affärer, dels på grund av min två månader långa frånvaro. Alexis är så upptagen av sitt vidgade jordbruk att hans tid är mycket begränsad. Av detta kan Ni se hur dåligt det är ställt med vår Hugo!
För två veckor sedan kom jag tillbaka från min badresa i Aachen och för ögonblicket är jag helt frisk. Vi bebor nu det stora huset och det finns en hel del att göra här för att iordningställa allt efter hyresgästerna. Hur jag kommer att vänja mig vid att bo här skall tiden utvisa. Men jag hoppas att ett lugnt och fridfullt liv, i kretsen av mina barn kan göra vistandet här angenämt. Och att detta gör att de sorgliga upplevelserna så småningom försvinner ur minnet. Dessa upplevelser har, åtminstone i början, grumlat mitt glada humör! Hur är det med Er kära Alexandra och lilla Cely? Förhoppningsvis bra och jag ber Er att hjärtligt hälsa från oss.
Med förhoppning om att vår önskan angående läraren inte besvärar Er alltför mycket hälsar tacksamt
Er tillgivna väninna
L. Steven.