22.7.1874 Frans A. Jernström–LM

Koska minun ei eilen onnistunut tavata arvoisaa herraa kotona ja suullisesti kertoa sitä surullista tapausta, jonka vuoksi nyt olen täällä, kerron nyt pääasiat arvoisalle herralle tällä tavoin. Olen hyvin huolissani siitä, että tämä on jo toinen kerta kun olen saanut osakseni suurenmoista hyväntahtoisuutta arvoisan herran taholta ja näennäisesti osoittanut olevani siitä hyvin kiittämätön. Se on kuitenkin johtunut monesta eri asiasta, joskaan en voi täysin kieltää omia virheitänikään. Seuraavasta yhteenvedosta arvon herra voinee suurin piirtein päätellä minun tilanteeni Akaassa.

Aivan aluksi kapteeni A. Grahn suhtautui minuun hyvin ystävällisesti. Sairaus kuitenkin esti minua jonkin aikaa toimimasta niin kuin olisi pitänyt. Mutta kun tervehdyin ja katsoin perehtyneeni riittävästi, halusin että kaikki sahaa koskeva kulkee minun käsieni kautta, kun se oli minulle kerran uskottu ja minä olin ottanut vastuun siitä. Näin ei kuitenkaan tapahtunut! Huomautin tästä kapteeni Grahnin konttoristille, herra Karlströmille, hyvin tietäen että kapteeni Grahn oli niin eri tehtäviensä ylikuormittama, että hän tuskin ehti ajatella, kenelle hän antaa asiat tiedoksi, eikä Karlström ollut saanut sellaista määräystä, jota tosin minäkään en ollut hänelle antanut. Samaan aikaan jaeltiin kuitenkin käskyjä, joista minä en ollut edes tietoinen. Paitsi että sellainen sivuuttaminen oli minua kohtaan hyvin ikävää, niin se sai aikaan, ettei kirjanpitäjä välittänyt minun ohjeistani ja työläiset kääntyivät etupäässä kirjanpitäjän puoleen, paitsi niissä asioissa joista hän oli täydellisen tietämätön ja joissa hänen täytyi ohjata kysyjät minun luokseni. Erään suorituksen yhteydessä olin antanut kirjanpitäjälle määräyksen, että kahdelta työntekijältä on koneen (huolimattomuudesta johtuneen) rikkoutumisen vuoksi sahalla pidätettävä palkasta yhteensä kahdeksan markkaa. Maksun yhteydessä kirjanpitäjä ja koneenkäyttäjä tulivat huoneeseeni puolustamaan virheen tehneitä työntekijöitä ja koneenkäyttäjän sanoja käyttääkseni julistivat sen olevan ”skandaali yhtiölle, jos työntekijät pannaan maksamaan tällaisesta.” Vein kuitenkin sillä kertaa tahtoni läpi, sillä riskillä, että menettäisimme kaikki työntekijät. Sama konemies oli aiemmin, kun moitin häntä eräästä laiminlyönnistä, kutsunut Sahayhtiötä ”roskaksi ja pihtariyhtiöksi” ja julistanut, ettei hänellä ole mitään velvoitteita yhtiötä kohtaan eikä hän aio ruveta ”koulupojaksi”. Koska minä huomautuksillani tartuin oikeaan asiaan, ja katsoin että minun on yhtiön edun vuoksi toimittava sillä tavoin, ja nyt sain konemieheltä tällaisen vastauksen, niin kirjoitin tästä kapteeni Grahnille ja mainitsin samalla myös sahanasettajan osaamattomuudesta ja itsepäisyydestä, jolla hän kieltäytyy noudattamasta ystävällisessä hengessä tehtyjä huomautuksia.

En saanut siihen mitään vastausta! ja sitten minun täytyi järjestää asiat niin kuin pystyin.

Kun kapteeni Grahn tuli Viialaan ensimmäistä kertaan tämän jälkeen, pyysin häneltä valtuutusta saada toimia sahan hoitamisessa oman mieleni mukaan. Se minulta evättiin, luullakseni siksi että kapteeni Grahn katsoi minun olevan liian nuori ja kokematon omin päin päättämään kaikesta sellaisesta. Siksi luulin toimivani kapteeni Grahnin tahdon mukaan, kun kerroin hänelle kirjeissä, mitä suurempiä töitä oli käsillä ja kysyin, miten hän halusi ne suoritettavan. En saanut niihin mitään vastausta, minkä lisäksi sain kapteenin viimeisimmällä käynnillä häneltä itseltään kuulla, että hän ei pitänyt hyvänä asiana, että vaivasin häntä sellaisilla kysymyksillä, koska ”sitä vartenhan sahalla on hoitaja, että hän hoitaa ja huolehtii kaiken sellaisen”. Mistä syystä en sitten saanut valtuuksia ja miksi minulle ei puolitoista kuukautta aikaisemmin kerrottu tästä asiasta, sitä en ymmärrä. Nyt kapteeni Grahn olikin sitten yhtäkkiä tyytymätön kaikkeen ja antoi sen tiedoksi minulle väen läsnäollessa, odottamattomalla tavalla, ja lopetti sanomalla että jos en saa sitä toimimaan, täytyy hankkia toinen mies tilalle. Seuraavana päivänä sanoin kapteenille, että minulle olisi surullista, jos joudun sillä tavoin lähtemään kesken työn; olisin mieluummin suorittanut jotain loppuun.

Siihen hän vastasi että ”saan jäädä siihen asti kunnes toinen saadaan hankituksi”. Minä luulin, että pahin oli jo ohitettu, väki alkoi jotenkin toimia minun käskyjeni mukaan ja jonkinlainen järjestys oli saatu aikaan, ja nyt minun piti olla siihen asti kunnes joku toinen saataisiin hankituksi. Paitsi että tämä oli vastoin kirjallista sopimustamme, se oli myös minua kohtaan hyvin alentavaa. Mutta kapteeni Grahnin pahansuopuus huipentui vähän sen jälkeen kun hän väen läsnäollessa äänekkäästi julisti, että minä olin vain silkkaa välinpitämättömyyttäni laiminlyönyt tehtäviäni. Syyte esitettiin sellaisin sanoin, että jos sellaisen jälkeen olisin jäänyt hetkeksikään, olisin täysin vailla selkärankaa. Irtisanoin itseni välittömästi siitä hetkestä lähtien, tein sen kirjallisesti seuraavana päivänä ja lähdin Akaasta heti kun olin saanut tehtyä selvityksen hallussani olevista rahoista, vaikka kirjanpitäjä selvästi kielsikin minua lähtemästä, en sitten tiedä oliko se hänen oma ajatuksensa vaiko tekikö sen kapteeni Grahnin puolesta. Tulin Helsinkiin 17. päivä. Olen ollut herra Idestamin luona ja selvittänyt tilanteen. Olen nyt vaivannut näin laajalla kirjoituksella siksi että olen halunnut arvoisan herran ja hyväntekijäni edessä puolustautua syytöksiltä, joita minua vastaan on esitetty. Myönnän kernaasti, että Akaan sahalla olisi ehkä tarvittu kokeneempaa miestä kuin minä mutta uskon, että myös minä olisin selviytynyt paremmin jos kapteeni Grahn olisi tahtonut. Kapteeni Grahnin tapa urkkia minusta tietoja lapsellisen Granfeltin kautta, minkä olen Granfeltilta itseltään saanut tietää, ei myöskään herätä luottamusta ja sitoutumista, vaan on katalaa. – Selvityksen mukaan olen velkaa 235 markkaa, jotka olin saanut ennakkona ja pyysin herra Idestamilta, että velkaa jatkettaisiin siihen asti kun saan hankittua rahat, mihin hän suostui.

Lopuksi haluan kiittää herra professoria tavattoman suuresta hyväntahtoisuudesta ja ystävällisestä kohtelusta, jota olen herra professorilta aina saanut ja vakuutan että juuri nämä seikat vaikuttivat minun halukkuuteni panna Akaan höyrysahan sekavat ja osin kehnosti hoidetut työn kuntoon.