15.12.1865 Robert Costiander–LM

Olemme asianmukaisesti saaneet tervetulleen ensimmäisen pariisinkirjeesi ja imeneet sen sisältöä yhtä ahnaasti kuin merimies, joka katseellaan seuraa purjetta merellä, kun hänet on tiukasti sidottu maihin ... Nämä rivit saapunevat käsiisi niihin aikoihin kun tämän tapahtumarikkaan vuoden tiimalasi alkaa valua tyhjiin. Jos vielä luomme silmäykseen kuluneeseen vuoteen, niin saamme olla iloisia siitä valoisasta ruusunhohteesta, joka nyt ympäröi sinut ja poistaa 18. huhtikuun kalvavan muiston. Vanha aika on päättynyt, meidän kunnianarvoiset yhdyssiteemme siihen ovat katkenneet ja makaavat tuolla alhaalla maassa – mutta jokin enkeli on asettunut sinun rinnallesi ja rakentanut sinulle valoisan siirtymän menneestä tulevaan, valon ja toivon täyttämään aikaan! Nauti siis täysin siemauksin siitä autuudesta, joka sinua ympäröi, sillä sellaista onnea, joka nyt on sinun osaksesi tullut, eivät saa kaikki ihmiset, jotka elämänsä tietä täällä murheenlaaksossa rahjustavat.

Te olette siis saavuttaneet matkanne päämäärän, tuon kaupunkien kaupungin jossa kukaan ei ole käynyt ylistämättä sitä ja jossa puhuttava kieli yksinään merkitsee enemmän kuin maailman kaikki muut kielet yhteensä. Tämä kauhea tosiseikka on joitakin kertoja elämässäni saanut tuskanhien puristumaan otsalle ja hartain toiveeni onkin, että voisin omille lapsilleni jo lapsuudessa tarjota mahdollisuuden oppia tuota kieltä ja siten säästää heidät nöyryytyksiltä, joita heidän rakkaan isänsä osalle on tullut. Keskustellessamme sukulaisten runsaista ulkomaanmatkoista tätä talvena, olemme Alban kanssa toistuvasti palanneet yhteiseen perusajatukseen, että saisimme lapsemme puhumaan ranskaa. Välillä olemme pohtineet, miten onnistuisi jo nyt jonkun ranskattaren hankkiminen kotiimme hengettäreksi – ja välillä olemme laskeskelleet, että olisi kenties edullisempaa, jos Alba matkustaisi lasten kanssa vuodeksi tai pariksi johonkin ranskankieliseen maakuntaan, jolloin minä jäisin Suomeen ja eläisin edullista poikamieselämää, vuokraisin pari pientä huonetta, luopuisin kaikista kotiapulaisista jne. Ja jos esimerkiksi ranskankielisestä Sveitsistä läytyisi paikka jossa Alban ja lasten kulut eivät ylittäisi esimerkiksi 4𠈏000 Suomen markkaa, niin sellainen olisi helpostikin toteutettavissa, sillä heidän elämisensä täällä maksaa vuosittain vähintäänkin saman verran.

Minun elämäni tulisi tavattoman halvaksi, koska minulla on niin paljon ystäviä ja tuttavia, joiden luona olisin tervetullut vieras milloin tahansa. Minua kiinnostaisi kovin saada joskus kuulla teidän mielipiteitänne tästä tärkeästä kysymyksestä. Jos minä voisin keväällä korkeinta tarjousta vastaan asettua Hätilän puustelliin, niin Alba voisi hyvin ensimmäisellä avovedellä matkustaa Lyypekkiin ja sieltä edelleen määränpäähänsä, mikä antaisi minulle hyvät mahdollisuudet järjestää puustellia perheen myöhempää asumista varten. Täältä ei juurikaan ole mitään mukavia uutisia. Kaikilla lapsilla on vaikea hinkuyskä, jota on jatkunut jo kuukauden ja tulee jatkumaan ilmeisesti vielä useampia kuukausia. – Aina siitä lähtien kun vietin tuskaisan yön Leon sairasvuoteen äärellä Haminassa, olen todella pelännyt tuota sairautta ja nytkin nousee levottomuus joka kerta, kun jonkun lapsen hengitys katkeilee, vaikka sairaus ei olekaan kääntynyt vakavampaan suuntaan. Alban voimat ovat menneet yövalvomisessa ja hän on tänä syksynä ollut miltei yhtä sairas kuin ensimmäisenä syksynä meidän ollessamme täällä Hämeenlinnassa.

Odotan hyvin iloisesti Torstenin ja Milin paluuta. Jos Torsten on vielä Pariisissa, sano hänelle sydämelliset terveiset minulta ja välitä anteeksipyyntöni siitä, etten ole vastannut hänen viimeisimpään kirjeeseensä, jonka kyllä olen saanut. Ainoa perusteeni on se, että kodin sairauksien vuoksi olen ollut synkällä mielellä enkä halunnut pilata hänen loppuaikojaan Pariisissa valituksilla täältä. Willebrand kävi tässä yhtenä päivänä ja ilmoitti päätetyn, että meidän pataljoonamme tulee saaman vartiopalveluksen Hämeenlinnassa heinäkuusta alkaen, eikä mikään kohtaaminen meidän pataljooniemme välillä siten tule kysymykseen. Adun kirjeen lienet jo saanutkin. Vastaustasi odotetaan kärsimättömästi. Alma on kiltti ja terve kuten tavallista. Forsellesin kautta olen saanut 3 000 hopeamarkkaa, josta Almalle ja Adulle on annettu noin 500. – Forselles kirjoitti viimeksi, että hänen odottamansa rahat eivät ole tulleet, mutta hän ei täsmentänyt, mitkä. – Meidän viralliset asiamme täällä Suomessa tiedätte sanonalehdistä, siksi en ole sanonut niistä mitään. Kylmää on, toisinaan 20 astettta, mutta ajokeli on erittäin huono – lunta on liian vähän. Jäät ovat vahvat. Molanderilla on ollut suuret päivälliset. Tänään odotetaan hänen perhettään. – Lopetan lämpimään toivotukseen siitä, että uusi vuosi olisi teille samanlainen kuin tämän vuoden jälkipuolisko. Alma, Alba ja Adu sekä pikkuiset yhtyvät tähän kaikesta sydämestään.