3.3.1863 Amanda Mechelin–LM
Finsk text
Hamina 3. maaliskuuta 1863
Rakkahin Leo!
Olet nyt kestänyt kohtalokkaan vuoden! Lyhyet ilonpäivät ja pitkät, pitkät hetket katkeraa sydänsurua! Miksi sen piti mennä niin?
Olit liian nuori voidaksesi ymmärtää tätä elämän varjopuolta – liian kuumaverinen harkitsemaan rauhassa kosintasi seurauksia. Eihän se voinut mennä muulla tavalla. Niin pitkälle kuin voi ajatella taaksepäin, on teitä erottava kuilu ollut ylittämätön – miten olisit voinut onnistua? Toki voihan se vielä muuttua – viisastuminen moukaroi vanhoja ennakkoluuloja, ja jotain voidaan vielä tasoittaa, mutta – ensin Sinun on saatava elämässäsi sellainen asema, joka oikeuttaa Sinut menemään naimisiin. Voisitpa vain pian päästä eroon tenttitaakastasi! Sinusta tulee jälleen aivan iloinen ja onnellinen heti kun olet päässyt yli tästä raskaasta asiasta. Älä vain menetä rohkeuttasi – ajattele meitä vanhuksia, olet mielialamme lämpömittari. En ymmärrä, miksei Sinulla ole oikeutta puhua seurassa hänen kanssaan, sehän olisi kuitenkin helpotus teille molemmille ja vähemmän vaarallista kuin tämä tyydyttämätön kaipaus, joka vain ylläpitää paloa – herättäisi myös vähemmän huomiota, jos olisitte vapaita liikkeissänne. Maailmahan voi luulla, että kaikki on unohdettu. Odotan hyvin levottomana tietoja Milistä, Jumala suokoon että hänen terveydentilansa olisi parempi. Hän ei itse vaikuttanut olevan matkan kannalla, vaan halusi ensin päästä eroon yskästään, olemme suostutelleet häntä matkustamaan Torstenin kanssa, koska sellaista tilaisuutta ei tarjoutuisi uudelleen, ja koska oikeastaan olemme ilman lääkäriä, parantuminen ei olisi ollut niin helppoa.
Kadetit näyttelivät sunnuntaina ”Mitt andra jagia” ja ”Skärgårdsäfventyriä” – se oli melko onnistunut – ja heidän rouvansa melko ikäviä. Eilen kadetti Willebrand näytteli ”En students Majnattia” melko hyvin – aihe ei ollut sopivasti valittu, sen jälkeen tanssittiin innokkaasti, nuorin tyttäreni on todellinen kadettityttö, hauskasti ja kevyesti sujui tanssi, ja hänellä oli oikein hauskaa. Tänään on taas keisarillinen juhlapäivä – eli lepopäivä isälle. Hän jatkaa kirjettäni ja lisää mitä mahdollisesti unohdin. Älä ole murheellinen, rakkahin Leoni, kaikki menee vielä hyvin ja Jumala pitää meistä kaikista huolen! Adu on ollut hiukan ahkerampi ja haluaa ehdottomasti mennä kymnaasiin. Ellei se onnistu nyt, niin vuoden kuluttua sen pitäisi kyllä tapahtua. Alma lähettää sydämelliset terveiset, Adu kirjoittaa pian. Syleilen Sinua lämpimästi
Äiti
Original (transkription)
FhamnFredrikshamn d. 3. März 1863.
Liebster Leo!
Ein verhängnißvolles Jahr
hast Du jetzt überstanden!
Kurze Freudentage und lange
lange Stunden bitterer
Herzensqual! – Warum
sollte es so werden?
Du warst zu jung um
diese Schattenseite des Lebens
auffaßen zu können – zu
warm um mit Ruhe
die Folgen Deiner Werbung
zu bedenken. – Es konnte
ja nicht anders werden.
So lange man zurück-
denken kann ist die
Kluft die Euch trennt, un-
übersteigbar gewesen – wie
sollte es Dir gelingen? –
doch – es kann noch anders
werden – die Aufklarung
hämmert auf die alten
|2|
Vorurtheile und es kann noch
manches geebnet werden
aber – erst mußt Du eine
Stellung im Leben haben
die Dich berechtigt zu freien.
Könntest Du nur bald die
Examenslast los werden!
Du wirst wieder ganz froh
und glücklich werden so bald
Du diese schwere Sache über-
wunden hast. Verliere nur
ja nicht den Muth – denk’
an uns Alte – Du bist
das Thermometer unserer
Stimmung. – – Ich verstehe
nicht warum Du in einer
Gesellschaft nicht berechtigt
bist mit ihr zu sprechen,
es wäre ja doch eine
Erleichterung für Euch beide
und weniger gefährlich als
diese unbefriedigte Sehn-
sucht die nur das Feuer
|3|
anschürt – es würde auch weniger
Aufsehen machen wenn Ihr
frei in Euren Bewegungen
wäret. – Die Welt kann ja
glauben daß alles vergeßen
ist. – Ich erwarte mit großer
Unruhe Nachrichten von Mili
Gott gebe daß ihre Gesundheit
beßer wäre. Sie schien selbst
nicht für die Reise zu sein
sondern wollte erst den Husten
los werden, wir haben sie
beredet mit Torsten zu reisen
weil so eine Gelegenheit
sichtillagt nicht wieder darbieten würde
und da wir eigentlich ohne
Arzt sind, wäre das Kurieren
nicht so leicht gewesen.
Sonntags spielten die Kadetten
”mitt andra Jag” und ”ett skär-
gårdsäfventyr” – es war ziemlich
gelungen – und ihre Damen
ziemlich unangenehm. Ge-
|4|
stern spielte Cadet Willebrand
”en students Majnatt” – ganz
gut – der Gegenstand war
nicht paßend gewählt –
danach wurde eifrig ge-
tanzt – ma fille cadette
ist eine wirkliche kadetflicka,
lustig und leicht gieng
der Tanz und sie war sehr
vergnügt. Heute ist wieder ein
Kaiserlicher Feiertag – also ein
”hvilodag” für Papa. Er wird
meinen Brief fortsetzen
und hinzufügen was ich
möglicherweise vergeßen hätte.
Sei nicht traurig mein liebster
Leo es wird noch alles gut
gehen und Gott sorgt für uns
alle! – Adu ist etwas fleißiger
gewesen und will durchaus
in’s gymnasium kommen. Ge-
lingt es nicht jetzt – so muß
es doch nach einem Jahre ge-
schehen. – Alma sendet herzliche
Grüße – Adu wird bald schreiben.
Herzlich umarmt Dich Deine
eigene Ma
Fredrikshamn den 3 mars 1863.
Käraste Leo!
Ett ödesdigert år har Du fått överstökat nu! Korta glädjedagar och långa, långa stunder av bittert hjärtekval! – Varför skulle det bli så?
Du var för ung för att kunna uppfatta denna skuggsida av livet – för varm för att i lugn och ro överväga följden av Ditt frieri. – Det kunde ju inte bli annorlunda. Så långt man kan tänka tillbaka har klyftan som skiljer Er åt varit oöverstiglig – hur skulle Du lyckas? – Men – det kan ännu bli annorlunda – upplysningen hamrar på de gamla fördomarna och en del kan ännu jämnas men – Du måste ha en ställning i livet först. Det berättigar Dig att fria. Om Du bara kunde bli av med examensbördan snart! Du kommer att bli helt glad och lycklig igen så snart Du har övervunnit denna svåra sak. Men tappa för Guds skull inte modet – tänk på oss gamla – Du är vår stämnings termometer. – – Jag förstår inte varför Du inte är berättigad att prata med henne i sällskap. Det vore ju en lättnad för Er båda och mindre farligt än denna otillfredsställda längtan som bara underblåser elden – det skulle också väcka mindre uppseende om Ni skulle vara fria i Era rörelser. – Världen kan ju tro att allt är glömt. – Jag väntar oroligt på meddelanden från Mili. Gud give att hennes hälsa är bättre. Hon själv verkade inte vara för den där resan. Istället ville hon bli av med hostan först. Vi övertalade henne att resa med Torsten eftersom ett sådant tillfälle inte skulle dyka upp igen. Och då vi egentligen inte har någon läkare hade det inte varit så lätt att kurera hostan.
I söndags spelade kadetterna ”Mitt andra jag” och ”Ett skärgårdsäfventyr” – det var ganska lyckat – och deras damer ganska otrevliga. Igår spelade kadett Willebrand ”En students majnatt” – helt bra – föremålet som hade valts var opassande – därefter dansades det ivrigt – min yngsta dotterfr är verkligen en kadettflicka, lustigt och lätt gick dansen och hon var mycket förnöjd. Idag är en kejserlig helgdag igen – alltså en ”vilodagsv” för pappa. Han kommer att fortsätta mitt brev och han tillägger det som jag möjligtvis har glömt. Var inte ledsen min käraste Leo. Allt kommer att gå bra och Gud tar hand om oss alla! – Adu har varit lite flitigare och vill absolut komma in på gymnasiet. Om det inte lyckas nu – så måste det ske om ett år. – Alma skickar hjärtliga hälsningar – Adu skriver snart. Hjärtligt kramar jag om Dig
Din egen Mamma