30.8.1864 LM–Amanda Mechelin
Finsk text
Tukholma 30. elokuuta 1864
Rakas äiti!
Koska eiliset rivit eivät oikein käy kirjeestä, haluan nyt jatkaa ensimmäistä kirjettäni.
Mitä asuntooni tulee, täytyy vielä kertoa, että vuokraemännät, 2 mamselli Öhbergiä, ovat melko vanhoja, noin 80-vuotiaita. He ovat olleet Turussa anno
vuonna 1803! Ystävällisiä ja palvelualttiita. Aamuisin ja iltaisin käy palvelijatar järjestelemässä ja siivoamassa 3 riikintaalarilla kuukaudessa. Muuten minulla ei ole mitään palveluskuntaa. Ei mitään muonaa kotona.
Lähden ulos puoli kymmenen ja kymmenen välillä, juon kahvia voileivän kera jossain kahvilassa 30 äyrillä = 12 kopeekalla ja menen sitten arkistoon, jossa työskentelen kahteen, puoli kolmeen asti. Sitten tulen kotiin siistiytymään pölystä ja kolmelta, puoli neljältä syön päivällistä missä milloinkin sattuu sopimaan. Kauniilla säällä mieluiten Hasselbackenissa. Päivälliset ovat täällä kalliita, koska on vain à la carte -tarjoilua, ja minun ruokahalullani tarvitsen useamman annoksen. Tavallisesti se maksaa 2 riikintaalaria = 80 kopeekkaa.
Meillä oli koko viikon todella kurja sää, sadetta aamusta iltaan. Silloin istuimme enimmäkseen kaksin, Idestam ja minä, ja juttelimme tai kävimme teatterissa. Oopperoista olen nähnyt jo Wilhelm Tellin, Fra Diavolon, Les diamants de la couronnen ja Stradellan. Ne esitetään enimmäkseen varsin hyvin, vaikka resurssit eivät ole suuret. Parasta on orkesteri.
Istun aina permannolla tai parterre kuten sitä meillä kutsutaan, mutta tämäkin paikka on kallis: 2,50 eli 1 rupla. Draamateatterissa olen käynyt kerran, siellä esitettiin erittäin hyvin kaksi huvinäytelmää. Teatteri itse on hieno mutta paljon pienempi kuin meidän teatterimme se oli.
Oopperatalokaan ei ole paljon suurempi. Vasta nyt, toissapäivästä asti, on mahdollista katsastaa ympäristöä. Djurgårdenin tunnen jo melko hyvin, Ulriksdalissa ja Drottningholmissa en ole vielä käynyt. Tänään menen todennäköisesti Hufvudstaan, koska on jo korkea aika käydä siellä. Täytynee käydä myös Gripsholmissa.
Olen jo solminut muutamia hyviä tuttavuuksia, ja siten oleskelusta täällä tulee mukavampaa, sillä ei Tukholma niin suuri kaupunki ole, että voisi joka askelella tarjota nautintoa yksinäisellekään muukalaiselle.
Täällä voi jopa pitkästyä, nimittäin mikäli ei olisi työtä. Kaupungissa itsessään on minulla vielä paljon nähtävää: en pidä turistien tavasta juosta ympäriinsä hengästyksissään, tutustun mieluummin nähtävyyksiin vähitellen ja kaikessa rauhassa.
Täällä on koko joukko suomalaisia, muiden muassa tapasin hiljattain oopperassa rouva Muryn, jota en ensin tunnistanut. Frenckell tuli perjantaina tyttärensä Lauran kanssa joskin jatkaakseen taas kohta matkaa.
Idestam matkusti lauantaina Linköpingiin tapaamaan appeaan ja Wimaneita ja katsastamaan Motalan ja Norrköpingin tehtaita. Odotan häntä takaisin muutaman päivän kuluttua. Sitten hän matkaa Taalainmaalle. Myöhemmin tapaamme ehkä Upsalassa.
Nordströmille uutinen eversti Synnerbergin kuolemasta oli surullinen yllätys. Toimitin sen hänelle, jotta hän voisi valmistella perhettään siihen. Nyt he ovat todennäköisesti jo saaneet siitä kertovan kirjeen. Joten mikään seurustelu heidän kanssaan ei niin muodoin tule nyt kyseeseen.
Fagerström oli luvannut tuoda kirjeeni ”Auralta” suoraan äidille. Huomaan äidin kirjeestä, ettei hän tehnyt niin. Toivottavasti hän on toimittanut sen perille myöhemmin.
Sain hiljattain odottamattoman naisvieraan: rouva Sofie N.N., joka on ollut Alban kamarineitona, oli nähnyt nimeni sanomalehdissä ja tuli nyt kuullakseen, mitä Alballe kuuluu.
Säfströmeillä en valitettavasti ole vielä käynyt, koska on vaikea löytää sopivaa aikaa siihen, kun on koko aamupäivän varattuna. Olen kuitenkin vakavasti päättänyt täyttää huomenna tämän velvollisuuden.
Näkemiin nyt, rakas äiti! Vatsani kiljuu nälästä, joten pitää mennä etsimään jotain syömistä. Sydämelliset terveiset rakkaille sisaruksille ja kirjoita taas pian äidin omalle
Leolle.
Original (transkription)
|1|
Stockholm d. 30. Aug. 64.
Liebe Mama!
Da meine gestrigen Zeilen
nicht für einen Brief gelten
können, will ich jetzt meinen
ersten Brief fortsetzen. – Was
meine Wohnung betrifft, muß ich
noch erzählen, daß die Wirthinnen,
2 Mamsellen Öhberg, ziemlich alt, circa
80 Jahr, sind; – sie waren anno 1803
in Abo gewesen! Freundlich und zuvor-
kommend. Morgens und Abends kommt
eine Dienerin zum Räumen und Putzen,
für 3 rdr per Monat. Zazwischen habe
ich keine Bedienung. Keine Verzehrung
zu Hause. Ich gehe aus um ½ 10 à 10 Uhr,
trinke Kaffe mit Butterbrod in irgend
einem Café, für 30 öre = 12 kopeken, und
|2|
begebe mich dann in’s Archiv, wo ich
bis 2 à ½ 3. Uhr arbeite. Dann komme
ich nach Hause mich vom Staube zu
säubern, und um 3 oder ½ 4. esse ich Mit-
tag, wo es gerade passt. Bei schönem
Wetter am liebsten in Hasselbacken.
Die Mittage hier sind theuer, weil nur
à la charte servirt wird, – und mit
meinem Aptit braucht man mehrere
Portionen. Es kostet gewöhnlich 2 rdr =
80. kop. –
Eine ganze Woche lang hatten wir
das infamste Wetter, – Regen vom
Morgen bis zum Abend. Da sassen
wir meist en deux, Idestam und ich, undtillagt plau-
derten oder gingen in’s Theater. Von
Opern habe ich schon Wilhelm Tell, Fra
Diavolo, Kronjuvelerna und Stradella
gesehen. Sie werden überhaupt recht
|3|
gut gegeben, obgleich die Ressursen nicht
groß sind. Das Beste ist das Orchester.
Ich sitze immer im Parkett oder Parterre
wie es bei uns heisst – aber auch dieser Platz
ist theuer: 2,50, d. h. 1 Rubel. – Das dra-
matische Theater habe ich einmal besucht,
es wurden zwei Lustspiele sehr gut gegeben,
– das Theater selbst ist nett, aber viel
kleiner als unser Theater es war. Auch
das Opernhaus ist nicht viel grösser. – Jetzt
erst, seit Vorgestern, ist es möglich die Um-
gegenden zu besehen. Djurgården kenne
ich schon ziemlich, – Ulriksdal und Drott-
ningholm habe ich noch nicht besucht. Heute
fahre ich wahrscheinlich nach Hufvudsta,
da es wohl schon hohe Zeit ist, dort
Besuch zu machen. Bei Gelegenheit
muß wohl auch Gripsholm besucht werden.
Einige gute Bekanntschaften habe ich
schon gemacht, und dadurch wird es hier
angenehmer, – denn Stockholm ist
nicht soeine grosse Stadt, daß sie
auf jedem Schritte auch dem einsamen
Fremden Genuß bieten könnte. Man
kann hier sogar Langeweile haben, na-
mentlich falls man nicht Arbeit hätte.
– In der Stadt selbst bleibt mir
noch Vieles zu besehen: ich liebe es
nicht, wie die Touristen es pflegen,
athemlos herumzulaufen, ich ziehe vor
bei wenigem und in aller Ruhe, mich
mit dem Sehenswerthen bekannt zu
machen. –
Hier sind eine Menge Finnländer;
unter Anderem traf ich neulich in der
Oper Mme Mury, die ich erst nicht er-
kannte. Frenckell mit Tochter Laura
|5|
kamen Freitags, aber um bald weiter-
zureisen. – Idestam fuhr Sonn-
abends nach Linköping, den Schwieger-
papa und Wimans zu besuchen, und
die Fabriken in Motala und Norrköping
zu besehen. Nach paar Tagen erwarte
ich ihn zurück. Dann fährt er nach Dalarne.
Später werden wir vielleicht in Upsala
zusammentreffen.
Nordström ward traurig überrascht
von der Nachricht von Oberst Synnerbergs
Tod, die ich ihm mittheilte damit er
seine Familie darauf vorbereiten könne.
Jetzt haben sie wahrscheinlich schon Brief
darüber bekommen. Und daher kann
kein Umgang bei ihnen jetzt in
Frage kommen. –
Fagerström hatte mir versprochen
meinen Brief von Aura direkt an
|6|
Mama zu bringen. Aus Mamas Brief
ersehe ich daß er es nicht that. Hoffent-
lich hat er ihn doch später abgeliefert.
– Neulich hatte ich einen uner-
warteten Damenbesuch: Madame Sofie
N:N:, die Albas Kammerjungfer gewesen,
hatte meinen Namen in den Zeitungen
gesehen und kam nun, um von Alba
Nachrichten zu erhalten. – Säfströms
habe ich leider noch nicht besucht, indem
es schwer ist eine passende Zeit dafür
zu finden, wenn man den ganzen Vor-
mittag aufgenommen ist. Ich habe mir
aber ernstlich vorgenommen, diese Pflicht
morgen zu erfüllen.
Adieu nun, liebe Mama! Der
Magen schreit vor Hunger, ich muß
daher hinaus, Essen zu suchen. Grüsse
herzlich die lieben Geschwister und schreibe
bald wieder an Mamas
Leo.
Stockholm den 30 augusti 64.
Kära Mamma!
Då mina rader från igår inte kan räknas som ett brev, vill jag nu fortsätta med mitt första brev. – Vad gäller min bostad, måste jag ännu berätta att värdinnorna, två mamseller Öhberg, är ganska gamla, circa 80 år; – de var i Åbo anno 1803. Vänliga och hjälpsamma. På morgonen och på kvällen kommer en tjänarinna för att ställa i ordning och städa, för 3 riksdaler i månaden. Däremellan får jag ingen betjäning. Ingen traktering hemma. Klockan ½ 10 eller 10 går jag ut och dricker kaffe med smörgås på något kafé, för 30 öre = 12 kopek, och därpå går jag till arkivet, där jag arbetar till klockan 2 eller ½ 3. Sedan kommer jag hem för att putsa av dammet, och klockan 3 eller ½ 4 äter jag middag där det passar. Helst på Hasselbacken om det är fint väder. Middagarna här är dyra, eftersom de bara serveras à la carte, – och med min aptit behöver jag flera portioner. Det kostar vanligtvis 2 riksdaler = 80 kopek –
I en hel vecka hade vi det mest infama vädret, – regn från morgon till kväll. Då satt vi mest på tu man hand, Idestam och jag, vi pratade eller gick på teater. Av operorna har jag redan sett Wilhelm Tell, Fra Diavolo, Kronjuvelerna och Stradella. De spelas överlag rätt bra, fastän resurserna inte är stora. Orkestern är det bästa.
Jag sitter alltid på parkett eller parterr som det heter hos oss – men denna plats är också dyr: 2,50, det vill säga 1 rubel. – En gång har jag besökt Dramatiska teatern, två lustspel spelades mycket bra där – teatern själv är fin, men mycket mindre än vår teater var. Även operahuset är inte mycket större. – Nu först, sedan i förrgår, är det möjligt att titta på omnejden. Djurgården känner jag redan ganska bra till, – Ulriksdal och Drottningholm har jag inte ännu besökt. Idag åker jag förmodligen till Hufvudsta, då det redan är hög tid att göra ett besök där. Vid tillfälle måste också Gripsholm besökas.
Några goda bekantskaper har jag redan gjort, och därför blir det angenämare här, – eftersom Stockholm inte är en så stor stad, att den kunde erbjuda även den ensamma främlingen en njutning för varje steg. Man kan även vara uttråkad här, särskilt om man inte skulle ha arbete. – I staden själv finns det ännu mycket att se: jag ogillar att gå omkring med andan i halsen som turisterna brukar, jag föredrar att i lugn och ro bekanta mig med ett fåtal sevärdheter. –
Här finns många finländare; bland annat mötte jag nyligen madam Mury på operan, först kände jag inte igen henne. Frenckell och hans dotter Laura kom i fredags, men skall snart resa vidare. – Idestam åkte till Linköping i lördags, han besöker sin svärfar och Wimans, och beser fabrikerna i Motala och Norrköping. Om ett par dagar väntar jag honom tillbaka. Sedan åker han till Dalarna. Senare kommer vi kanske att träffas i Uppsala.
Nordström blev ledsen och överraskad av nyheten om överste Synnerbergs död, jag meddelade honom så att han kan förbereda sin familj på detta. Nu har de förmodligen redan fått brev. Och att umgås med dem kan därför inte komma i fråga just nu. –
Fagerström hade lovat att föra mitt brev direkt från Aura till Mamma. Av Mammas brev framgår att han inte gjorde det. Förhoppningsvis har han avlämnat brevet senare. –
Nyligen hade jag ett oväntat dambesök: madam Sofie N. N., som var Albas kammarjungfru, hade sett mitt namn i tidningarna och nu kom hon för att få nyheter om Alba. – Säfströms har jag tyvärr inte ännu besökt, då det är svårt att hitta en passande tid för det när man är upptagen hela förmiddagen. Men jag är fast besluten att fullgöra denna plikt imorgon.
Nu adjö, kära Mamma! Det skriker i magen av hunger, jag måste därför ut för att hitta någonting att äta. Hälsa hjärtligt de kära syskonen och skriv snart igen till Mammas
Leo.