25.12.1860 LM–Torsten Costiander
Finsk text
Hamina 25. joulukuuta 1860
Rakas Torsten!
Koska Bergin on määrä lähteä matkaan kohtapuoliin, oletan, että olet vielä Helsingissä ja haluan siksi lähettää joitakin tietoja joulunvietostamme.
Asiat eivät aina mene toiveiden mukaan – tämän havainnon tekee yhä useammin, mitä pidempään elää. Minunhan pitäisi nyt oikein nauttia elämästäni – ja olen sen tehnytkin sen verran kuin nyt pystyy kun on vuoteeseen sidottuna. Olen ollut jo viikon ajan. Hirvittävä turvotus jalassa pakottaa minut huolehtimaan ehdottomasta levosta. Minua haudotaan lämpimillä voiteilla ja salvoilla; äskettäin lääkäri puhkaisi paiseen, ja se on nyt kunnossa. Minun pitää kuitenkin pysytellä vuoteessa vielä joitakin päiviä. Näin pitkä istuminen ja makaaminen käy yksitoikkoiseksi, nimittäin kun muuten on terve. Eikä siinä kyllin. Sunnuntain vastaisena yönä sairastui äiti rajuun pistokseen ja katarriin. Se kestettiin kuitenkin onnellisesti, äiti on vain hiukan väsynyt.
Eilisen juhlaillan vietimme vierashuoneessa, jonne oli nostettu äidin vuode. Äiti istui nojatuolissa, isä kuljetti minutkin sinne, suurelle sohvalle. Tunnelma oli iloinen ja mukava. Lahjoja tuli kasapäin; siitä olivat pitäneet huolen erityisesti Alma ja Adu. Äiti antoi hyviä tavaroita: isälle aamutakin, Milille šaalin, minulle nenäliinoja etc. Joulukuusi oli, viisasta kyllä, kielletty.
Sitä suurta kysymystä, pitäisikö meidän lähteä häihin vai ei, ei ole vielä ratkaistu. Se nimittäin riippuu siitä, onko jalkani silloin jo terve: muuten minusta ei ole sen enempää lähtemään matkaan kuin tanssimaan häissä. Matkan peruuntuminen harmittaisi ennen kaikkea siksi, että Mili tuntuu kovasti iloitsevan matkasta.
Täällä puhutaan, että Bergin on määrä poiketa täällä jo joulukuun viimeisenä. Mikäli niin on, niin Sinähän tulet jo uudenvuodenpäiväksi Hämeenlinnaan. Vie sitten monet terveiset Robertille ja hänen väelleen meiltä kaikilta!
Paketti tuli säällisesti perille, ja kiitän teitä siitä. Mutta nyt en pääse tästä eteenpäin ja tunnen tarvetta lopettaafr. Kaikki lähettävät Sinulle sydämelliset terveiset
veljesi
Leon kautta.
Uudenvuoden tervehdykset lähetämme ”ajatusten siivin”
Kai säästöpankkikorkoni maksettiin ajoissa?
Original (transkription)
|1|
FhamnFredrikshamn den 25 Dec 1860.
Lieber Torsten!
Da Berg schon so bald rei-
sen soll, muß ich Dich noch in Hel-
singfors vermuthen und will Dir da-
rum einige Notizen über unsere
Weihnachten senden.
Die Dinge gestalten sich nicht
immer nach Wünsche, – diese Er-
fahrung macht man immer öfter
je länger man lebt. Ich sollte
ja nun recht des Lebens genießen
– und habe es nur thun können
so gut es geht wenn man an’s
Bett gefesselt ist. Ich bin es schon
seit einer Woche. Eine koloßale
Geschwulst am Beine zwingt mich
absolute Stille zu beobachten. Man
|2|
bäht mit warmen Grützen und Sal-
ben; neulich stach der Arzt die Ge-
schichte auf, und nun ist sie im Hei-
len. Aber einige Tage muß ich wohl
noch das Bett hüten. So langes Sitzen
und liegen wird einförmig, namentlich
wenn man sonst gesund ist. – Nicht
genug damit. Die Nacht gegen Sonn-
tag erkrankte Mama heftig mit
Stichen und Catharr. Das ist doch
glücklich überstanden, Mama ist
nur noch etwas matt.
Den gestrigen großen Abend fei-
erten wir in Gastzimmer, wohin
Mamas Bett gehoben worden war.
Mama saß im Lehnstuhl; Papa
schleppte mich auch hin, auf das gros-
se Sofa. Die Stimmung war heiter
und angenehm. Geschenke kamen in
Menge; besonders hatten Alma und
Adu dafür gesorgt. Mama gab gute
|3|
Sachen: an Papa einen Schlafrock, an
Mili einen Schawl, an mich Schnupf-
tücher etc. – Weihnachtsbaum hatte
man doch wohlweislich inhibirt.
Die große Frage ob wir zur Hoch-
zeit reisen sollen oder nicht, ist noch
nicht entschieden. Es hängt nämlich
davon ab, ob ich dann schon gesundes
Bein habe: – sonst tauge ich ja weder
zum Reisen, noch zum Hochzeitstänzer.
Es würde mir hauptsächlich deswegen
leid thun nicht zu reisen, weil Mili
sich auf die Fahrt zu freuen scheint. –
Man sagt hier, daß Berg schon am
letzte Dec. hier durchpaßiren soll. Ist
es an dem, so kommst Du ja schon
zum Neujahrstag nach ThusTavastehus. – Grüße
dann Robert und die Seinigen viel-
mals von uns Allen!
Das Pakett kam richtig an, et je
|4|
Vous en remercie. Mais me voyant
au but de mon latin –, je sens la
nécessité de finir.
Alle senden Dir herzliche Grüs-
se durch Deinen
Bruder
Leo.
Die Neujahrsglückwünsche senden
wir Euch auf ”Flügeln der Gedanken”.
Meine Sparbanksrente wurde wohl bei Zei-
ten bezahlt? ...
Fredrikshamn den 25 december 1860.
Käre Torsten!
Då Berg snart skall resa, måste jag anta att Du ännu är i Helsingfors. Därför vill jag skicka Dig några korta meddelanden om vår jul.
Sakerna blir inte alltid som man önskar sig, – denna erfarenhet gör man allt oftare ju längre man lever. Nu borde jag ju njuta av livet – men jag har bara kunnat göra det så gott det går när man är sängbunden. Det har jag redan varit i en vecka. En kolossal svulst på benet tvingar mig att hålla mig i stillhet. Man baddar med varma smeter och salvor; nyligen öppnade läkaren svulsten, och nu läker den. Men jag måste väl ännu stanna i sängen i några dagar till. Att sitta och ligga så länge blir enformigt, framför allt när man annars är frisk. – Inte nog med det. Natten mot söndag insjuknade Mamma i katarr och kände häftiga smärtor. Men det har lyckligtvis gått över, Mamma är bara lite matt ännu.
Igår firade vi den stora kvällen i gästrummet, dit Mammas säng hade burits. Mamma satt i länstolen; Pappa släpade mig också dit, till den stora soffan. Det rådde en glad och trevlig stämning. Julklappar kom i mängder; särskilt Alma och Adu sörjde för det. Mamma gav bra saker: en schlafrock till Pappa, en sjal till Mili, till mig näsdukar et cetera. – Julgranen hade man medvetet lämnat bort.
Den stora frågan om vi åker till bröllopet eller ej är inte ännu avgjord. Det beror nämligen på om benet har läkt till dess: – annars duger jag ju varken till resan, eller som bröllopsdansare. Det vore synd att inte resa, särskilt eftersom Mili verkar se framemot resan. –
Här säger man att Berg passerar genom staden redan sista december. Om det är sant så kommer Du ju redan på nyårsdagen till Tavastehus. – Hälsa i så fall till Robert och hans familj från oss alla!
Paketet kom rätt, jag tackar Er för det. Men nu kommer jag inte vidare och känner att jag måste slutafr.
Alla skickar hjärtliga hälsningar till Dig genom Din
bror Leo.
Nyårslyckönskningarna sänder vi till Er på ”tankarnas vingar”.
Min sparbanksränta betalades väl i tid? ...