13.12.1859 Amanda Mechelin–LM
Finsk text
Hamina 13. joulukuuta 1859
Rakkahin Leo!
Kirjeesi meille kaikille oli lohdullinen ja teki hyvää. Sydämellinen kiitos siitä. Jumala antakoon Sinulle terveyttä ja kärsivällisyyttä! Täällä menee kuten aiemminkin. Kuulustelukausi on käsillä, ja isällä on hirveän paljon työtä ja harmeja. Omat tuntini ryöstävät minulta sen ajan, joka aiemmin kului kirjeiden kirjoittamiseen. Nyt minun on kerrottava asiani aivan lyhyesti. Tarkoituksemme oli lähettää tämän päivän postissa Adun matkaraha, mutta meillä ei ollut aikaa mennä postiin, joten se jää torstaille, jolloin se siis kirjataan. Kelin epävarmuus huolestuttaa minua. Kuinka se poikaparka pääsee perille? Olisi parempi, että hän jäisi sinne kuin matkustaisi vaunuilla tällä vaarallisella kelillä. Luotan täysin Torsteniin ja Sinuun ja toivon, että tekin toimitte tällä kertaa viisaasti. Älä unohda sitä pitsiä. Lähetän tässä mukana neljä paria hyviä uusia sukkia Torstenille. Villainen paita Adulle ja kaksi valkoista paitaa Landbergille. Hän voi antaa muuttaa sitä itselleen. Kirjoitan tämän teille molemmille rakkaille pojilleni. Kiitän sydämestäni Sinua, rakas Torsten, kaikesta Adun kanssa näkemästäsi vaivasta. Lohduttaudu sillä, että se on todellinen hyvä teko jota minulle osoitat – hänhän ei täällä pystynyt oppimaan mitään, tämä ainoa koulu aiotaan siirtää Loviisaan. Mili valmistautuu matkaan – ellei ajokeli parane niin hän matkustaa jonkin verran myöhemmin, ja silloin hän matkustaa joka tapauksessa rouva Schemiothin kanssa. Schatz kertoi, että kreivi matkustaa joulun jälkeen Pietariin. Miten on? Tuleeko Torsten kotiin tai menetkö Sinä Hämeenlinnaan? Täällä ikävystyt, sillä minähän jään lähes ypöyksin kun Alma menee isän mukana Loviisaan. Ei Adullakaan tule olemaan kovin hauskaa – mutta hänelle on kyllä hyväksikin olla jonkin aikaa äidinkin kanssa. Nyt olen puhunut Maconin kanssa. Hänen mukaansa leikkaus ei ole tarpeen – minun on pysyteltävä hiljaa ja käytettävä jodia kuten aiemminkin. Hän ei tuntunut pitävän tätä kovin vaarallisena. Ja nyt näkemiin, rakkaat lapseni. Kirjoitan taas kohta – terveisiä ja suukkoja meiltä kaikilta teille kaikille.
Äiti
Original (transkription)
FhamFredrikshamn d. 13. Dec. 1859.
Liebster Leo!
Tröstend und wohlthuend war
dein letzter Brief für uns
alle. Herzlichen Dank dafür.
Gott gebe dir Gesundheit und
Geduld! Hier geht es wie
früher. Die Examenszeit ist
inne und Papa hat sehr viel
Arbeit und Ärgerniße. Meine
Stunden rauben mir die Zeit
die früher zum Briefschreiben
angewandt wurde. Nun muß
ich mich ganz kurz faßen.
Es war unsere Absicht, mit der
heutigen Post Adus Reise-
geld zu schicken aber wir hatten
nicht Zeit auf die Post zu
gehen, deswegen bleibt es bis
Donnerstag wo es also rekom-
mandirt wird. Die Unsicherheit
|2|
mit der Bahn beunruhigt mich.
Wie soll der arme Junge fort-
kommen? – lieber mag er
bleiben als bei dieser gefähr-
lichen Bahn auf Karren zu reisen.
Ich verlaße mich ganz auf
Torsten und dich und hoffe daß
Ihr auch dieses Mal klug han-
deln werdet. – Vergiß nicht die
Spetz. Hiebei schicke ich 4. paar
gute neue Strümpfe an
Torsten. Das wollene Hemd an
Adu und zwei weiße Hemde
an Landberg. Er kann sie für
sich ändern laßen. – Ich schreibe
dieses an Euch beide meine
lieben Söhne. Herzlich danke ich
Dir lieber Torsten für alle deine
gehabte Mühe mit Adu. Tröste
dich damit daß es eine wahre
Wohlthat ist die Du mir erwei-
sest – denn hier konnte ertillagt nichts
lernen – diese einzige Schule
|3|
soll nach Lovisa versetzt werden.
Mili macht sich reisefertig –
wird es nicht jetzt Bahn so wird
es etwas später und denn reist
sie auf jeden Fall mit Madame
Schemioth. Schatz erzählte daß
der Grafgleich nach Weihnachten
nach Pburg reist – wie ist es?
Kommt Torsten nach Hause oder
fährst Du nach Thus? Hier
wirst Du Dich ennuyiren denn
ich werde ja fast ganz allein
wenn Alma mit Papa fährt
und in Lovisa bleibt. Adu wird
es auch nicht gar zu munter
haben – aber es ist ihmtillagt wohl gut
auch eine Zeit bei Mama
zu sein. – Jetzt habe ich mit
Makoni gesprochen. Er meint daß
keine operation nöthig ist – ich soll
mich still verhalten und jodd ge-
brauchen wie vorher. Er schien
es nicht für gefährlich zu halten.
Und nun adieu meine lieben
Kinder. Bald werde ich wieder
schreiben – Grüße und Küße von
uns allen an Euch alle.
Mama.
Fredrikshamn den 13 december 1859.
Käraste Leo!
Tröstande och välgörande var för oss alla ditt senaste brev. Ett hjärtligt tack för brevet. Måtte Gud ge dig hälsa och tålamod! Här är det som förr. Examenstiden är inne och Pappa har väldigt mycket arbete och besvär. Mina timmar stjäl tiden från mig. Tid som jag tidigare använde för att skriva brev. Nu måste jag vara kortfattad. Vår avsikt var att skicka Adus respengar med dagens post men vi hade inte tid att gå till posten. Därför rekommenderar vi det först på torsdag. Jag oroar mig över det osäkra väglaget. Hur skall den arma pojken komma fram? – Han skall hellre stanna än att resa med kärror i dåligt väglag. Jag litar helt på Torsten och dig och hoppas att Ni också denna gång handlar klokt. – Glöm inte spetsen. Fyra par bra och nya strumpor till Torsten medföljer. Dessutom ylleskjortan till Adu och två vita skjortor till Landberg. Han kan låta ändra dem. – Detta skriver jag till Er båda, mina kära söner. Dig Torsten tackar jag hjärtligt för allt Du har gjort för Adu fastän Du haft mycket besvär. Trösta dig med att Du bevisat mig en sann välgärning – då han inte kunde lära sig någonting här – den enda skolan skall flyttas till Lovisa. Mili gör sig resfärdig – om väglaget inte blir bättre reser hon lite senare men då i alla fall med madam Schemioth. Schatz berättade att greven åker till Petersburg genast efter jul – hur blir det? Kommer Torsten hem eller åker Du till Tavastehus? Här kommer Du att ha tråkigt eftersom jag kommer ju att vara nästan helt ensam när Alma åker med Pappa och stannar i Lovisa. Adu kommer inte att ha det för muntert heller – men det är säkert bra för honom att en tid vara hon sin Mamma. – Nu har jag pratat med Maconi. Han menar att en operation inte är nödvändig – jag skall vila och ta jod som förr. Han verkade tycka att det inte är farligt. Adieu nu mina kära barn. Snart skriver jag igen – Hälsningar och kyssar från oss alla till Er alla.
Mamma.