9.2.1870 Robert Montgomery–LM

Sinun [...]oläslig/saknad text lähettämäsi kirje, joka saapui tänne toissa päivänä, tuotti meille molemmille suurta iloa ja hupia yksinäisyydessämme. Tiedäthän sen jossain ulkomailla tuntuvan voimakkaan tarpeen saada silloin tällöin muistutus siitä, että kotimaassa itsestä ajatellaan ystävällisesti. Julkisia tapahtumiahan olen pystynyt seuraamaan ainakin sikäli kuin ne ovat nousseet puheeksi Dagbladetissa – arvaat kyllä millaisin tuntein. Constance havaitsi jo Tukholmassa, että kaipasin aina suomalaisia sanomalehtiä ja pahoitin mieleni aina luettuani ne läpi. Syvä inho on ainoa vastaava nimitys näiden tunteiden perusvireelle, kiusallinen moraalisen rappion tunne, joka tuntuu sitäkin inhottavammalta, kun toisaalta on sitä mieltä, että pitäisi kyetä vapauttamaan itsensä näistä oloista ja toisaalta pitää sellaista velvollisuutensa pettämisenä. Ennen oli hyvä kun suuttui, saattoi ärähtää milloin mistäkin mahdollisesta tai mahdottomasta asiasta ja korkealentoisessa mielentilassaan jopa tavallaan piristyä ympäröivästä kurjuudesta, mutta nykyään kaikki on ainakin minulle pelkkää illuusiota, kaikki terveellinen kiukku on haipunut ja jäljelle on jäänyt, kuten sanottu, vain, le dégoûtransk. inho – jotta en toistaisi rumaa ruotsin sanaa. Kun sitten ajattelee vielä fennomaanien tilannetta, mitta totisesti täyttyy, sillä sitä tosiaan on vähän liian hyvä sellaiseen, että vielä tulevaisuuspuoluekin pitää minua hidastavana historiallisena tekijänä, enkä tosiaankaan tiedä miten..... sed motos praestat componere fluctuslat. mutta on parempi tyynnyttää kuohuvat aallot.

Minua ilahdutti kuulla, että teet kauppoja ja tienaat rahaa, samoin se, että Sinulle on avautunut mahdollisuus saada ostaja omistuksillesi Hämeessä. Tiedätkin, etten rakasta pankinjohtajia, joilla on itsellään laajamittaisia liiketoimia. Teoria ja käytäntö tuomitsevat heidät yksimielisesti. He eivät ole haitaksi yksinomaan itselleen ja palvelemilleen laitoksille vaan myös ylipäätään koko pankkilaitokselle. He langettavat sen ylle häilyvän varjonsa. Minkä takia luulet yksityispankkien ja Wallenbergin olevan Ruotsissa niin suuren vihan kohteena – juuri siksi, että viimeksi mainitulla on niin suuria henkilökohtaisia etuja yritysmaailmassa. Ne vahingoittavat häntä ja asiaa, jonka puolesta hän taistelee, vaikka eivät häntä johdattaisikaan. Se on heidän turmionsa. Mutta kuten itse sanot, toissijainen asemasi antaa Sinulle synninpäästön ja niitä kauppoja, joita olet nyt tekemässä, ainakin minä pidän keinona päästä eroon niistä liiketoimista, joihin Sinä, bon gré mal gréransk. halusit tai et, olet joutunut mukaan. Mutta kuuntele neuvoani, Leo veliseni: jos aiot omistautua – en sano Yhdyspankille vaan Suomen pankkitoiminnalle, joka kyllä tarvitsee puolestapuhujia, vedä heti sijoituksesi pois vaikka polttaisitkin kunnolla näppisi. Katso totuutta tiukasti silmiin. Älä laske mitä Sinulla oli eilen ja mitä tänään, jos realisoit, ota tappiot nyt vastaan, ne jäävät varmasti pienemmiksi kuin huomenna ja vaikka ne olisivatkin suuremmat, selvitä joka tapauksessa kaikki à tout prixransk. täydestä hinnasta ja tartu sitten elämäntyöhösi. Älä enää haaskaa kelpo voimiasi vaan kokoa ne ja tartu yhteen asiaan, vaikka se käykin voimille. Tämä on ystävän neuvo.

Jos luulet, että Heidelberg on kaupunki, jossa pidetään hauskaa, erehdyt suuresti. Pitemmän päälle Heidelberg kelpaa itse asiassa ainoastaan kokoontumispaikaksi niille, jotka haluavat opiskella kirjoja, kuunnella oppineita professoreita ja kirjoittaa tylsiä tutkielmia. Oikeustieteellistä tiedekuntaa edustavat sellaiset nimet kuin Vangerow, Zöpfl, Bluntschli, Renan Rosshirt, Herrmann, Goldschmidt (kauppaoikeus), Röder, ja lisäksi suuri joukko dii minoreslat. vähäisempiä jumalia. Vahvimmin edustettuna on roomalainen oikeus, pandektit. Luennot on tietysti suunnattu lähinnä ylioppilaille, ja niillä pääasiassa tarkastellaan lähemmin oppikirjoja. Vanhemmille ihmisille ne käyvät siksi pitemmän päälle uuvuttaviksi. Mutta vasta-alkajille – jos joku olisi osannut kuiskata korviini nuoruuden päivinäni, että suorittaisin ensyklopedian ja roomalaisen oikeuden kurssini täällä, olisin ylioppilaana elänyt täällä puolta halvemmalla kuin Helsingissä. – Tehdäkseni täällä joitakin tuttavuuksia, jotta saisin takaajan kirjastolainoille (kirjoja saa viedä kotiin vakinaisen professorin takauksella) sekä saisin myös kuulla useampia luentoja (niillä ei mielellään saisi oleskella maksutta yhtä tai kahta luentoa useammin) menin Vangerowin ukon luo ja ilmoittauduin kollegioon. Kuuntelinkin häntä oikein toden teolla 2 viikkoa, kaksi tuntia joka arkipäivä, ja onneksi kävi niin, että ukko luennoi silloin omistusoikeudesta, joka oli tosiaan hyvin kiinnostavaa. Minusta oli huomattavaa ennen kaikkea hänen tapansa saada niin tylsään aiheeseen niin paljon lämpöä ja elämää.

Kirjasto, jonka vuoksi oikeastaan tulin tänne, on sisällöltään ja järjestykseltään erinomainen, ja kunhan järjestää takauksen, voi viedä kirjat mukavasti kotiin ilman rajoituksia tai henkilökunnan happamia ilmeitä, niin kuin Tukholmassa. Kun täällä kirjoittaa jotain, sitä tukee vankka peruste, että saa aihetta koskevia kirjoja eikä joudu lainaamaan toisilta.

Asumme ulkomaalaisille rakennetussa Anlagen kaupunginosassa, joka vastaa Helsingin Esplanadeja, ja täältä on näköala hurmaaville vuorille ja linnaan. Täällä ei ole kallista, meillä on aika mukava salonki, jossa on 3 ikkunaa, hyvin kalustettuna toisessa kerroksessa, ja siihen kuuluu parveke sekä makuuhuone, 60 floriinilla, täydellinen ja hyvä muonitus, kahvi, päivällinen ja tee 90 floriinilla eli kahdelta yhteensä 150 floriinilla, toisin sanoen vähän päälle 300 markalla kuukaudessa, mihin sitten lisätään lämmitys, joka tällä säällä on kallis, valaistus jne.

Kaupungissa on teatteri, jonka olen katsonut voivani jättää huomiotta. Sen sijaan kävin kuuntelemassa sangen kaunista konserttia, jossa soitti erinomainen sellisti Grützmacher Dresdenistä, suurenmoinen soittimensa taitaja.

Suurin vetonaula täällä sille, joka on tuomittu elämään erillään ystävistä ja politiikasta, on erinomainen lehdistömuseo, josta saa kaikki sanomalehdet joita suinkin voi tarvita, lukuun ottamatta suomalaisia ja ruotsalaisia, (onneksi ei myöskään venäläisiä huolimatta sikäläisten varsin suuresta kävijämäärästä). Luen näin ollen edellisen illan pariisilaiset lehdet ja Timesin. Englantilaisia, ranskalaisia ja saksalaisia aikakauslehtiä, myös alansa hienoimpia, ja kaikki moyennantransk. maksaa 2 floriinia kuukaudessa, suhteellisesti vähemmän vuodessa. Huomaat siis, ettei täällä ole suinkaan samanlaista kuin kirjastoissa, ei myöskään kuin Helsingissä, missä pian kai saa nähdä taas musteen töhrimiä Independencen numeroita. Jos tulee parempi sää ja kevät, mistä meihin on valettu toivoa muutaman viikon päästä, viihdymme täällä erinomaisesti. Markgräfler-viinit eivät kylläkään ole aitoa Chateau Lafitea ja vielä vähemmän Champagnea, mutta maistuvat ne silti rypäleelle ja saavat aikaan sen, että päivällisen jälkeen kallistuu tarkastelemaan elämää hiukan valoisammin. Sitä paitsi se ei maksa kuin 24 kreutzeria pullolta.

Sano terveisiä Hansin ryökäleelle ja kerro, että tämä olisi juuri sopiva paikka hänen hermoilleen, että täällä hän saisi vaikeroida verraten hyvästä ilmastosta, vahvistavasta ilmasta, edullisesta vivrestäransk. elinkustannuksista (kaupungin keskustasta saa varmasti majapaikan halvemmalla kuin mainitsin) ja – Bunforchista.

Minulle on ollut paljon iloa Hällstenistä, joka työskentelee suuren fysiologin Helmholtzin laboratoriossa. Ei niinkään Uppsalan Professori Holmgrenistä., mutta Constancesta on tullut aika hyvä ystävä hänen nuoren vaimonsa kanssa. Pyytäisitkö Yhdyspankkia ystävällisesti vielä ilmoittamaan asianosaisille Frankfurtiin, että minulla on 1 000 (tuhat) ruplaa luottoa. Sehän oli Rotschildilla? Sano terveisiä Törnqvistille ja Benknoville ja kerro jälkimmäiselle, että tutustuin Tukholmassa hänen hyvin mukavaan sukulaiseensa, Västeråsin maaherraan Charpentieriin, siviiliministeri in netto, oikein mukava ihminen eikä lainkaan kuten Molander tai Antell tai mitä muita virallisia suuruuksia nyt voisi mainita.

Sano terveisiä ystävillemme Lagerborgeille, kiitä heitä sanomalehtilähetyksistä mutta pyydä keskeyttämään ne toistaiseksi, koska olen sopinut Hällstenin kanssa, että voin lukea hänen kappaleensa.

Terveisiä meiltä kummaltakin Teille molemmille. Kirjoita heti äläkä unohda sitten kertoa Frankfurtin luotostani sekä siitä, onko ylläpitoni Hampurissa maksettu.