20.12.1857 LM–Torsten Costiander
Finsk text
Hamina 20. joulukuuta 1857
Rakas Torsten!
Pikkutalvi, joka meillä jo oli täällä, on taas tullut – taivas on pilvinen, maa märkä – ja huono maantie tarkoittaa meille vielä pahempaa kuin muille, koska tuskinpa voimme odottaa näkevämme teistä, veljet, kumpaakaan täällä jouluna ellei tule lunta – mutta ehkäpä myöhemmin?
Täällä alkaa tulipalo jo unohtua. Kodittomiksi jääneet perheet ovat nopeasti hankkineet itselleen majapaikan, ja Nikolain-tanssiaisissa oli paljon väkeä. Konsertista ei tosin tullut mitään. Kenraali Putjata teki tänne muodollisen tarkastuksen, oli tyytyväinen ja antoi rahaa niille, joille oli tullut palon takia menetyksiä – niin myös meille. Kirjasto tulee vaatimaan isältä ja minulta paljon työtä, ja jotain olemme jo tehneetkin. No niin, melkein unohdan että tästä kaikesta voit kuulla tarkemmin Galindolta.
Kiireellinen lähtöni Helsingistä ja myös silloiset raha-asiani aiheuttivat sen, etten voinut ajatellakaan joululahjoja – eikä täältä mitään saakaan. Olen siis surkeassa tilanteessa. En tosin liioin tiedä, mitä hauskaa Helsingissä olisi saatavilla, paitsi ne värilliset lyijykynät – sellaiset haluaisin kovin mielelläni antaa Almalle ja Adulle. Joten ellei siitä ole Sinulle liikaa vaivaa, haluaisin pyytää Sinua lähettämään minulle niitä postiljoonin mukana tiistaina 2–3, samoin kuin sen Revue des deux Mondesin niteen jonka unohdin teille.
Jotain voisi kai vielä lisätä, mutta parempi puhua kuin kirjoittaa, joten lopetan nyt hurskaaseen toiveeseen saada nähdä teidät molemmat niin pian kuin mahdollista. Kaikki lähettävät terveisiä.
Leo.
Kerro minulta terveiset Robertille ja Alballe!
P.S. Milin mielestä Sinua pitää muistuttaa, että madame Chatelovitz odottaa tanssiaiskutsua. Hän on yhä vielä innokas tanssija!
Original (transkription)
|1|
FhamnFredrikshamn d. 20 Dec. 57.
Lieber Torsten!
Der kleine Winter den
wir hier schon hatten ist wieder
dahin, – der Himmel ist trübe,
die Erde naß – und für uns
hat die schlechte Bahn eine
noch schlimmere Bedeutung als
für Andere, indem wir schwer-
lich hoffen können jemanden
von Euch, Brüder, zu Weihnachten
hier zu sehn, wenn’s kein Schnee
|2|
kommt; – vielleicht aber später?
Hier fängt man schon an die
Feuersbrunst zu vergeßen. Die
heimatlosen Familien haben
sich bei wenigem Quartiere
verschafft, und der Nikolajball
war sehr besucht. Aus dem Con-
zert ward doch nichts. Der General
Путята machte hier förmliche
Inspection, war zufrieden, und
gab Geld an die, welche durch
den Brand verloren, – so auch
an uns. – Die Bibliothek wird
Papa und – mir viel zu schaffen
geben, – und hat’s auch schon etwas
gethan. – Doch – ich vergeße
beinahe, daß Du alles dies genauer
von Galindo erfahren kannst.
Meine eilige Abreise aus
HforsHelsingfors – und auch meine damaligen
|3|
Finanzen machten, daß ich gar
nicht an Weihnachtsgeschenke
denken konnte, – und hier ist
nichts zu haben. Ich bin drum
in einer traurigen Lage. Übrigens
weiß ich auch nicht was für gutes
in HforsHelsingfors zu haben wäre, excepté
die bunten Bleifedern, – solche
möchte ich doch gar zu gern an
Alma und Adu geben. Also wenn’s
Dich nicht zu sehr genirt, so möchte
ich Dich bitten mir 2 à 3 mit dem
Postiljon Dienstags zu schicken, zu-
gleich mit dem einen Bande der
Revue des deux Mondes, den ich
bei Euch vergaß.
Manches wäre wohl noch hinzuzu-
fügen, – doch sagen ist beßer als
schreiben, – ich endige drum jetzt
mit dem frommen Wunsche
Euch Beide so bald wie möglich
hier zu sehn. Alle grüßen durch
Leo.
Grüße Robert und Alba von mir!
|4|P. S. Mili glaubt Dich daran erin-
nern zu dürfen daß Mme Chatelovitz
Balleinladung erwartet. Sie ist
noch immer eifrige Tänzerin!
Fredrikshamn den 20 december 1857.
Käre Torsten!
Den lilla vintern som vi hade är redan slut, – himlen är mulen, jorden är våt – och för oss får det dåliga väglaget en ännu tråkigare innebörd än för andra, då vi knappast kan hoppas på att se någon av Er, bröder, här på jul. Om det inte kommer snö; – men kanske senare?
Här börjar man redan glömma eldsvådan. De hemlösa familjerna har inom kort skaffat tillfälliga bostäder, och Nikolajbalen var välbesökt. Det blev ingenting av konserten. General Putjata gjorde en formlig inspektion här, blev nöjd och gav pengar till dem som har förlorat någonting i branden, – så även till oss. – Biblioteket kommer att kräva mycket arbete av Pappa och mig, – och har redan gjort det lite grann. – Dock – jag glömmer nästan att Du av Galindo kan få en exaktare beskrivning av allt detta.
Min snabba avresa från Helsingfors – och också mina finanser då, gjorde att jag inte alls kunde tänka på julklappar, – och här finns ingenting. Därför befinner jag mig i ett tråkigt läge. Jag vet förresten inte om det skulle ha funnits någonting bra i Helsingfors, förutom de färggranna blyertspennorna, – sådana vill jag alltför gärna ge till Alma och Adu. Om det alltså inte besvärar Dig alltför mycket så vill jag be Dig skicka två eller tre med tisdagens bud. Tillsammans med det ena numret av Revue des deux Mondes som jag glömde hos Er.
Det ena eller det andra vore ännu att tillägga, – men det blir bättre att säga det än att skriva det, – därför slutar jag nu med den fromma önskan att så snart som möjligt se Er båda här. Alla hälsar genom
Leo.
Hälsa Robert och Alba från mig!
P.S. Mili skulle gärna vilja påminna Dig om att madam Chatelovitz väntar sig en balinbjudan. Hon är fortfarande en ivrig dansare!