6.11.1862 Amanda & Gustaf Mechelin–LM
Finsk text
Rakkahin Leo!
Haluan pitää sanani ja kirjoittaa Sinulle, vaikkei minulla oikeastaan ole mitään kerrottavaa. Päivät ovat toistensa kaltaisia, ja Luojalle kiitos jokaisesta sellaisesta, joka kuluu hiljaisena ja mukavana.
Tämä hiljaisuus onkin suurten päivien jälkeen ollut oikein miellyttävää. Olin päässyt tähän asti kun minua kutsuttiin – ”vierashuoneessa on kaksi upseeria” – astun sisään ja näen Freyn ja kapteeni Schatelovitzin. Tulimme jne. – teatteria tulossa – heti joululoman jälkeen – meidän tyttöjemme pitäisi olla mukana – se on samaan tarkoitukseen kuin kaikki muutkin tilaisuudet tänä aikana. Kieltäytyminen ei tule kyseeseen – eli kyllä – herrat ovat järjestäneet kaiken ja itse olen tällä kertaa vapaa kaikesta vaivannäöstä! – Kadetit ovat parhaillaan menossa jäälle, ja se muistuttaakin minua luistimista, jotka Adun pitäisi saada. Ovatko omasi vielä hengissä? Maksavatko sellaiset paljon? Se olisi hänen terveydelleen passelia huvittelua. Sinun ei pidä ostaa niitä, ellei Sinulla ole sellaisia – kenties Willströmeillä on jokin pari, kyselen sieltä. Kirjoitan aivan kuin puhuisin kanssasi, siksi tämä on hiukan sekavaa ja saan varmaan huomautuksen isältä – ja aivan ansaitusti kyllä. Jos kävisi niin että sattumoisin törmäisit Högfeldtiin, niin kysy voisiko häneltä lainata kaksi teatterikappaletta jäljennettäväksi, nimittäin ”N:o 7” ja ”Pudra och pudras” esim. joulun aikana.
Minua on tänään kysytty lakkaamatta – siksi en pysty kirjoittamaan mitään kelvollista. Lähetän nuottisi heti kun olen saanut ne valmiiksi, nyt on hiukan kiirettä ompelutöiden kanssa, mutta pian kirjoitan ahkerasti. Odotin niin varmuudella kirjettä Robertilta, mutta ei tullutkaan mitään. Haluaisin vain tietää, sujuiko matka ilman seuraamuksia. Oli varsin uskalias yritys ottaa niin pieni lapsi mukaan ilman hoitajatarta. Sisaret ja Adu lähettävät sydämelliset terveiset. Housut ovat hienot ja istuvat oivallisesti ilman muutoksia. Se oli suurenmoista. Voi hyvin, rakas Leoni, terveisiä Torstenille niin paljon ja kirjoita taas pian minulle!
Äiti
6. marraskuuta 1862.
6 marraskuuta
Poika-rakas!
Minun on lähetettävä muutama rivi Sinulle näinä raskaina kuulusteluaikoina, kesken vihatun kuukausittaispuuhan (lukemattomien koulupapereiden lukeminen). Pidä pintasi, kasakka, sinusta tulee vielä atamaani! Venäjän kieli on Sinulle helppoa tärkeämpiin ja vaikeampiin asioihin verrattuna. Toivottavasti piina on jo ohi, ja Sinulla hyvä arvosana. – Olen hyvin kiinnostunut tietämään onko Sinulla nyt puollettujen muutosten tähden vielä edessäsi suomen kielen koe. Kirjoita siitä. Inhan Cyn kanssa Sinun ei viisauden nimissä tule aloittaa riitaa! Tässä viisaalle kylliksi.
Me olemme elossa, ja se sujuu mukiinmenevästi. Minun on yhä vaikea unohtaa kärsitty tappio, epäonni, ansainta-asiassa. Tiedät kyllä! Ja minä olen, mikäli tarve, valmis uusiin hyökkäyksiin, kun aika on! Sydämelliset terveiset Torstenille jne.
Kirjoita!
Isä
Original (transkription)
Liebster Leo!
Ich will Wort halten und
Dir schreiben, obgleich ich eigent-
lich nichts zu erzählen habe.
Der eine Tag ist wie der an-
dere und Gott sei Dank für
jeden solchen der still und
treflig vorübergeht. Nach den
großen Tagen ist diese Stille
recht angenehm gewesen. –
– So weit kam ich als man
mich abrief – ”zwei Offiziere
sind im Gastzimmer” – ich
steige ein und finde Frey
und Kapt. Schatelovitz. – Wir
sind gekommen u. s. w. – es
wird Theater – gleich nach den
Weihnachtsferien – unsere Mäd-
chen sollten mit sein – es ist
für denselben Zweck wie allen
andere Samlungen in dieser Zeit.
|2|
Nein zu sagen geht nicht – also
ja – die Herren haben alle ar-
rangements etc. und ich bin die-
ses mal ganz frei von aller
Mühe! – Jetzt eben gehn die
Kadetten auf’s Eis und das
erinnert mich an Schlittschuhen
die Adu haben müßte. Sind
die Deinigen noch am Leben?
Kosten solche viel? Es wäre für
seine Gesundheit ein paßendes
Vergnügen. – Du sollst keine
kaufen, wenn Du nicht welche
hast – vielleicht hat man bei
Willströms irgend ein Paar,
ich werde nachfragen. – Ich
schreibe ganz als würde ich
mit Dir sprechen, deswegen ist
es etwas bunt und wird
mir gewiß eine Anmerkung
von Papa verschaffenstruket zuziehentillagt – und
ganz wohl verdient. Wenn
es treffen würde daß Du mit
Högfeldt par hazard zusammen
kämest – so frage ihm ob man
zwei Theaterstücke von ihm zum
|3|
Abschreiben leihen könnte nemlich
”No 7” und ”pudra och pudras”
z. B. in der Weihnachtszeit.
Heute bin ich unaufhörlich abge-
rufen worden – deswegen kann
ich nichts taugliches schreiben.
Sobald ich Deine Noten fertig
habe, werde ich sie Dir schicken,
jetzt hab’ ich etwas Eile mit
Näharbeiten, aber bald werde
ich fleißig schreiben. Ich erwar-
tete so sicher einen Brief
von Robert, aber es kam
keiner. Ich möchte doch wißen
ob die Reise ohne Folgen
ablaufen konnte. Es war
ein sehr gewagtes Unterneh-
men ein so junges Kind
ohne Wärterin mitzunehmen.
Die Schwestern und Adu grüßen
herzlich. Die Hosen sind vortrefflich
und paßen ganz gut ohne Ände-
rung. Das war eine prächtige Sache.
Lebe wohl mein liebe Leo
grüße Torsten so sehr und schreib
bald wieder an
Deine Ma
d. 6. Nov. 1862.
d. 6 nov.
Herzlieber!
Mitten unter verhaßten Monatsaf-
fären (mit durchlesung von unzähligen
Klaßenpapieren) – muß ich dir einige
Zeilen zum Teste senden in diesen drüc-
kenden Examenszeiten. Терпи Казакъ,
Атаманъ будешь! Das Rußische ist
doch für Dich ein leichtes Späßchen ge-
gen wichtigere und schwere Sachen.
Ich hoffe die Pein ist schon überstanden,
und Du hast gewiß ein galantes vi-
detur. – Ich wäre sehr intereßirt
zu wißen, ob Dir wegen der jetzt
bevorworteten Neuerungen auch
noch eine finnische Probe bevorsteht.
Scribas. Mit dem dummen Cy– sollst
Du aus Klugheitsrücksichten keine
Fehde anknüpfen! Sat sapienti.
Wir leben und es geht erträg-
lich. Ich habe wohl noch schwer die er-
littene Niederlagestruket oturtillagt in der Sache quaests
du weißt!tillagt zu vergeßen – und bin, если нужно,
zu neuem Anfalle gerüstet – wenn
die Zeit da sein wird! Grüße herzl.
Torsten etc –
Scribas P–i!
Käraste Leo!
Jag vill hålla ord och vill skriva till Dig fastän jag egentligen inte har någonting att berätta. Den ena dagen är den andra lik och Gud vare tack för varje sådan dag som förflyter lugnt och trevligtsv. Efter de stora dagarna har det varit rätt angenämt med detta lugn. –
– Så långt hade jag kommit när man hämtade mig – ”två officerare är i gästrummet” – jag stiger på och ser Frey och kapten Schatelovitz. – vi har kommit o.s.v. – det blir teater – genast efter jullovet – våra flickor skulle vara med – det är för samma ändamål som alla andra samlingar nuförtiden. Det går inte att säga nej – alltså ja – herrarna har hand om alla arrangemang och jag är helt fri från all möda denna gång! – Kadetterna har just börjat gå på isen och det påminner mig om skridskor som Adu borde ha. Är dina ännu vid liv? Är de dyra? Det vore ett passande nöje för hans hälsa. – Du skall inte köpa om det är så att Du inte har några – kanske finns det ett par hos Willströms, jag skall höra mig för. – Jag skriver precis som om jag skulle prata med Dig. Därför är det lite brokigt och jag drar säkert till mig en anmärkning av Pappa – och det är väl inte helt oförtjänt. Om det råkar sig att Du av en slumpfr träffar samman med Högfeldt – så fråga honom om man kunde låna två teaterpjäser av honom för att skriva av dem. Nämligen ”N:o 7” och ”Pudra och pudras”, till exempel under jullovet.
Idag har man oupphörligen ropat på mig – därför kan jag inte skriva något dugligt. Genast när jag är klar med dina noter kommer jag att skicka dem till Dig. Nu har jag lite bråttom med syarbeten, men snart skall jag skriva flitigt. Jag förväntade mig verkligen ett brev från Robert, men det kom inget. Jag vill ändå veta om resan kunde avlöpa utan följder. Det var ett mycket vågat företag att ta med ett så ungt barn utan sköterska. Systrarna och Adu hälsar hjärtligt. Byxorna är mycket bra och passar också utan ändring helt bra. Det var utmärkt. Farväl min käre Leo, hälsa Torsten så mycket och skriv snart igen till
Din Mamma
den 6 november 1862.
den 6 november
Hjärtanskär!
Mitt under de avskydda månadsaffärerna (med att läsa igenom otaliga skolpapper) – måste jag sända några rader om provet till Dig, under dessa tyngande examenstider. Ha tålamod kosack, Du skall bli Ataman!ru Ryska språket är väl ändå en lätt lek för Dig i jämförelse med viktigare och svårare saker. Jag hoppas att pinan redan är överstånden, och Du har säkert en utmärkt betyg. – Jag vore mycket intresserad av att veta om Du på grund av de nu förordade förändringarna ännu skall avlägga ett prov i finska. Skriv om det.la Med den dumma Cy– skall Du av klokhetshänsyn inte starta en fejd! Nog om detta.la
Vi lever och det är drägligt. Jag har väl ännu svårt att glömma den lidna oturen i förvärvssakenla – Du vet! Och jag är rustad för ett nya anfall ifall det behövs – när tiden är mogen! Hjärtliga hälsningar till Torsten etc. –
Skrivla Pappa!