Kronikka
Herra von Schantzin lauantaisessa tivolikonsertissa näkyi jo enemmän varsinaisia helsinkiläisiä kuin aikaisemmassa. Tunnelma oli vilkas ja keskustelun ja teetarjoilun äänet vuorottelivat musiikin raikkaan eläväisten sointujen kanssa. Herra Platonov sytytti lopuksi jälleen joitakin raketteja ja tuliputouksia sihisemään, loistamaan ja levittelemään kipinöitään hämärälle syystaivaalle. Kruunajaisjuhlallisuuksien kunniaksi järjestettyä valoesitystä seurasi joukko kävelijöitä kaduilla, toreilla ja esplanadeilla.
Lauantai, sunnuntai ja maanantai ovat täällä höyrylaivaliikenteen juhlapäiviä. Näiden päivien aikana saapuvat perille tai lähtevät liikenteeseen höyrylaivat Wiborg, Viktoria, Nikolai, Ruhtinas Menšikov, Murtaja ja välillä vielä muitakin. Silloin virtaa väkeä laitureille joko vastaanottamaan tulijoita hymy huulilla tai hyvästelemään lähtijöitä silmät kyynelissä. Mutta voi! Jo nyt, joutuessa jo kello seitsemältä sytyttämään valon päälle voidakseen kirjoittaa, siintää muistissa, kuinka pian on koittava se hetki, jolloin tullivirkakuntamme peräänantamattomin jäsen, jää, sulkee rantamme länteen ja etelään.
Yliopistossa ovat parhaillaan käynnissä ylioppilaskokeet. Viime viikolla suoritettiin kirjalliset kokeet. Pian koittaa se tenttikurimuksen jälkeinen hetki, jolloin muutamat kymmenet ylioppilaslakit koristellaan tavoitelluilla lyyroilla. Tiistaina järjestettiin maisteri J. J. Chydeniuksen toriumia ja lääketieteen kandidaatti Linsénin riisitautia koskevat väittäjäiset. Tulevana keskiviikkona 18. päivänä on luvassa mielenkiintoinen väitöstilaisuus, kun tohtori S. G. Elmgren kirjastonhoitajantoimen avuksi laatima väitöstyö ”Katsaus Suomen kirjallisuuteen vuodesta 1542 vuoteen 1770” alistetaan julkiseen tarkasteluun professori Cygnaeuksen toimiessa todennäköisesti vastaväittelijänä. Kyseinen väitös tuskin jakaa muiden akateemisten väitöstöiden tavanomaista välitöntä unholaan vaipumisen kohtaloa, sillä kyseistä teosta on maahan kaivattu ja se edustaa väsymätöntä ja julkaisuosien määrän huomioon ottaen varsin runsaan aineiston tutkimusta. Aineiston joukossa on kuitenkin valitettavasti niukalti sellaisia teoksia, joita voitaisiin pitää kansalliskirjallisuuden peruspilareina. Elmgrenin väitöstyö on ”katsaus kirjallisuuden siementen itämisen asteittaiseen edistymiseen koko maassa” ja siinä käsitellään kaikki esi-isiemme tekemä työ sivistyksen juurruttamiseksi Suomenmaahan maille ja mannuille. Kenenkään maamme kirjallisuudesta kiinnostuneen ei sovi sivuuttaa tätä teosta. Lääkintökollegio järjesti syyskuun viidentenä päivänä kirurgian kandidaatinkokeen ylioppilas R. F. Rosenbomille. Perinteiset lukuvuoden avajaiset järjestetään ylioppilaille huomenna lauantaina 14. lokakuuta.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura kokoontui toissa päivänä. Edelliseen kokoukseen saapuneeseen kutsuun osallistua Kristianian yliopiston 50-vuotisjuhliin syyskuun toisena päivänä päätettiin vastata kiitoskirjeellä. Uudenmaan läänin kuvernööriltä saapuneessa kirjeessä saatettiin seuran tietoon, että sen työstämän latinalaissuomalaisen sanakirjan julkaisuun myönnetään valtion tukea 2 000 ruplan edestä. Porthanin patsaan valajalta, herra Millerilta Münchenistä saapunut kirje luettiin ääneen ja sen pohjalta todettiin joko Stettinin tai Lyypekin kautta toimitettavan patsaan todennäköisesti maksavan 19 500 frangia, joista puolet maksetaan patsaan ollessa valettu ja loput sen ollessa valmis. Päätös valamisen aloittamisen tavasta lykättiin seuraavaan kokoukseen. Herra Sjöstrandille ollaan lähettämässä 200 ruplaa, kun kassassa on yhteensä 230 ruplaa ja 71 kopeekkaa. Porthanin rahastoon oli kertynyt kaikkiaan 5 797 ruplaa ja 39 kopeekkaa. Seura on ajautunut Porthan-patsashankintansa kanssa varsin hankalaan tilanteeseen: asia on edennyt jo niin pitkälle, että se on saatettava loppuun asti ja maksettava. Peruuttaminen ei olisi sen koommin mahdollista kuin toivottavaa, vaikka tarvittavat rahat toistaiseksi puuttuvatkin. Voimat olisikin nyt keskitettävä varainkeräyksiin. Toivokaamme, että kuulemme pian asian tiimoilta iloisia uutisia.
Kirjakauppamme eivät vielä ole täyttäneet varastojaan talven varalle: ”Alexander” tuo vasta viimeisimmillä matkoillaan kirjauutuuksia. Herra Frenckellillä & Pojalla on toki jo suuri kokoelma romaanikirjallisuutta: ranskalaista romaanikirjallisuutta edustaa ”Bibliothéque choisie” -niminen Pariisissa ja Naumburgissa julkaistu varsin pieni ja edullinen, mutta painovirheitä vilisevä kokoomateos, johon mukaan otetuista romaaneista erityismaininnan ansaitsee madame George Sandin ”Valvèdre”. A. I. Arwidssonin historiallisen kolmekymmentävuotisen sodan merkkihenkilöitä käsittelevän teoksen uudesta kauniista painoksesta otetaan vastaan tilauksia. Uudesta painoksesta on julkaistu ensimmäinen vihkonen. Muutama päivä sitten luovutettiin kirjakauppaan neljä valokuvaaja vapaaherra Clodtin ottamaa maisemakuvaa Helsingistä. Ne näkyvät kaikki olevan otettu Tähtitorninmäeltä ja niistä pyydetty hinta on jokseenkin kallis: rupla kappaleelta.
Kirjakaupasta ja kirjallisuudesta puheen ollen, sallinette meidän kertoa parista hauskasta jutusta lehtien palstoilta. Borgåbladetissa on käyty suoranaista sotaa liittyen pienen, ”Johanneksen ilmestyksestä” kertovan kirjasen painoarvoon. Kirjanen ilmestyi jokin aika sitten kirjakaupan tiskille lukeneiden ihmisten suureksi ihmetykseksi. Kirjasesta syntyneessä riidassa olivat osapuolina Borgåbladetin toimitus ja kirjasen kirjoittaja, joka suorastaan donquijotemaisella rohkeudella yritti todistella väitteitä esim. siitä, että lopullinen tuomio koittaisi tasan 27 600 vuotta Kristuksen syntymän jälkeen. Åbo Underrättelser -lehdessä on pari kertaa ollut mukana asiaa syventävä lisäke, josta toimitus on rivien välistä ilmaissut mielipiteensä painattamalla sen kirjoittajan kustannuksella. Näistä lisäkkeistä jälkimmäinen on otsikoitu ”Suomen ilmastosta ja rautateistä” ja siinä väitetään muun muassa, ikään kuin osoituksena rautatietöiden mielettömyydestä, että niihin uppoavilla 2–3 miljoonalla voitaisiin ratkaista maan kaikki muut, kiireellisemmät ongelmat! Tässä yhteydessä on mainittava, että Journal de Saint-Pétersbourg -lehdessä on viime aikoina silloin tällöin ollut uutisjuttuja Suomesta, jotka jättävät kuitenkin toivomisen varaa, mikäli niiden tarkoituksena on tarjota lehden lukijakunnalle jotain tietoa maamme oloista.
Niille arvatenkin varsin lukuisille, joita kiinnostaa edesmennyt runoilija W. von Braun on tarjolla juuri julkaistussa Carlénin ”Lukemista kodin tulisijan äärelle” -vihkosessa hänestä kattavampi elämäkerta sekä otteita hänen kirjeenvaihdostaan, mikä valaisee meille Braunin henkilökuvaa, jossa on ikävä kyllä haluttu nähdä paljon varjopuolia.
Tiistaina haudattiin syyskuun viidentenä päivänä murhattu nuori käsityöläinen Illman. Hänen karmean kohtalonsa vuoksi koetun yleisen myötätunnon puolesta puhuivat suuret väkijoukot, jotka saattoivat vainajan haudalle.
”Sesonki” ei ole vielä alkanut. Se tuli selväksi toissapäivän orkesteri-iltamassa, jossa yleisö oli äärimmäisen harvalukuinen, vaikka Herra von Schantzin yhdestätoista numerosta seitsemän oli uusia. Niiden joukossa kuultiin niinkin kaunista musiikkia kuin Auberin ”Kruununjalokivien” ja Beethovenin ”Ateenan raunioiden” alkusoitot sekä Tannhäuserin ensimmäisen näytöksen loppuhuipennus. Harvalukuisen osanoton osasyynä lienee Helsingin sanomalehdille sattunut painovirhe, jossa konsertin mainostettiin alkavan kello puoli kahdeksalta Kaivopuistosalongissa. Seuraavana päivänä Finlands Allmänna Tidningissa julkaistu korjaus ei liennyt tavoittaa kaikkia väärän tiedon saaneita. Herra von Schantz lähettää ensi viikolla kymmenen sinfoniakonsertin tilauslistat. Emme epäile tilauksia kertyvän niin monia, että ne kattavat orkesterin raskaat ylläpitokulut. Helsingin kaltaisessa kankean seurapiirielämän kaupungissa on todella raikastavaa osallistua viime talven tarjonnan kaltaisiin musikaalisiin illanviettoihin, ja niistä saadut hyvät muistot saavat kaipaamaan uusia vastaavanlaisia rientoja. Missä muualla maassamme olisikaan mahdollisuutta tutustua moiseen vanhemman ja uudemman ja raskaamman ja kevyemmän musiikin paljouteen?
Tulevana tiistaina 17. päivänä järjestetään suomalaisen laulajattaremme neiti H. Stadiuksen konsertti Seurahuoneessa orkesterin säestyksellä.
Englannista on näinä päivinä saapunut rautateiden junavaunuja sisältävä alus.
Vastaava lasimestari suhtautunee hyvin suopeasti kaasuputkistoon. Ympäriinsä lentelevät kivet kun tapaavat rikkoa lähi-ikkunaruudut kaasuräjähdysten sattuessa ja sillä tavalla sattuessa oletamme sen olevan välttämätöntä.
Käsillä on kokousten aika. Huomenna lauantaina kokoontuvat Yhdyspankin osakkeenomistajat, maanantaina 16. päivänä taas Folkvännen-lehden. Samalle päivälle osuu myös maanlaajuisen palovakuutusyhtiön edustajainkokous. Niin ikään Suomen Tiedeseura kokoustaa maanantaina, ensimmäistä kertaa kesätauon jälkeen ja tiistaina 17. päivänä kokoontuu Uudenmaan ja Hämeen läänin maanviljelysseura vuosikokoukseensa Hämeenlinnan kaupunkiin.
Krönika.
På hr von Schantz’ tivolikonsert i Lördags såg man redan mera veritabla Helsingforsare än på de föregående. Stämningen var animerad, konversation och théservering omvexlade med musikens friska och lifliga toner. På slutet lät hr Platonoff åter några raketter och eldkaskader hväsa och lysa och sprida sina gnistor i den höstligt dunkla rymden. – Den med anledning af kröningshögtidligheten arrangerade illuminationen beskådades af en mängd promenerande på gator, torg och esplanader.
Lördagen, Söndagen, Måndagen, de äro här ångbåtstrafikens högtidsdagar. Då komma eller gå ångfartygen Wiborg, Viktoria,|16| Nikolaj, Furst Menschikoff, Murtaja och stundom än flera. Då strömmar det folk till quai’erna, att le återseendets ljufva löje eller gråta afskedets ledsamma tår. – Men ack! när man, som nu, redan kl. 7 måste tända ljus för att kunna skrifva, då rinner det en i hågen huru snart den tid stundar, då vår hårdaste och obevekligaste tullbevakning, isen, stänger våra kuster för vestern och södern.
Vid universitetet pågå studentexamina som bäst, sedan under sistlidna vecka skrifprofven blifvit aflagda. Snart, när tentamensskärselden är förbi, prydas några tiotal mössor med den efterlängtade lyran. – I Tisdags ventilerades Mag. J. J. Chydenii disputation om ”Thorjord och Thorsalter”, samt Med.-Kand. Linséns om ”Rakitis”. Nästa Onsdag d. 18 eger en intressant disputationsakt rum, då doktor S. G. Elmgrens för bibliothekarietjensten utgifna afhandling, ”Öfversigt af Finlands litteratur ifrån år 1542 till 1770” underkastas offentlig granskning, hvarvid prof. Cygnæus lärer komma att fungera som opponent. Denna afhandling kommer säkert icke att dela de akademiska disputationernas vanliga öde, det, att genast sjunka i glömska. Den är ett verk, hittills saknadt i vårt land, och vittnande om en outtröttlig forskning i ett material, ganska rikt, om man räknar volymernas antal, men tyvärr fattigt på verk som kunde utgöra stödjepelare för en nationallitteratur. Man har här en ”öfversigt af den litterära odlingens i hela landet gradvisa framsteg”, – af allt det arbete som gjorts af våra förfäder för att rotfästa bildningen inom Suomis bygder, och ingen som intresserar sig för vårt lands litteratur borde försumma att taga notis om detta verk. – D. 5 September anställde Collegium medicum kirurgie kandidat examen med studeranden R. F. Rosenbom. – Den sedvanliga inskriptionen med den studerande ungdomen verkställes i morgon Lördag, den 14 dennes.
Finska Litteratursällskapet sammanträdde i förrgår. På den, sedan förra mötet, från universitetet i Christiania ingångna inbjudningen till den semisekularfest som af detsamma skulle firas d. 2 sept. beslöt man att svara med ett tacksägelsebref. I en skrifvelse från guvernören i Nylands län underrättades sällskapet att staten anslagit 2 000 rubel för utgifvandet af det latinskt-finska lexikon, hvars utarbetande sällskapet ombesörjt. – Ett bref från hr Miller i München, hvilken skall gjuta Porthans staty, upplästes, och inhemtas deraf bland annat, att statyn, lefvererad i Stettin eller Lübeck, torde komma att kosta 19 500 francs, hvaraf hälften borde betalas när statyn är gjuten, resten då den är färdig. Afgörandet af frågan huruvida gjutningen nu skulle påbegynnas hänsköts till nästa möte. – Till hr Sjöstrand skulle afsändas 200 rub. – I kassan fanns 231 rub. 71 kop. – För Porthanska fonden hade influtit inalles 5 797 rub. 39 kop. – Litteratursällskapet har råkat i en ganska kinkig belägenhet vis-à-vis Porthans-statyns utförande. Så långt är saken avancerad att statyn måste fullbordas och – betalas, en återgång är hvarken möjlig eller önsklig, och emellertid saknas de nödiga penningarne. Insamlingarne borde derföre nu bedrifvas med all kraft, och låtom oss hoppas att man rätt snart skall få se glädjande resultater deraf.
Våra boklådor ha ännu icke inbergat sin egentliga skörd för vintern: först på sina sista resor medhemtar ”Alexander” större förråd af nya böcker. Hos Hrr Frenckell & Son finnes dock redan en hel hop romanlitteratur; den franska romanen representeras af en samling, kallad ”Bibliothéque choisie”, och utgifven i Paris-Naumburg, ganska nätt och billig, men hvimlande af tryckfel; bland der intagna romaner förtjenar särskildt framhållas: ”Valvèdre”, af M:me George Sand. – Subskription emottages å den nya vackra upplagan af ”Trettioåra krigets märkvärdigaste Personer; en historisk teckning af A. I. Arvidsson”, hvaraf första häftet utkommit. – För några dagar sedan inlemnades till bokhandeln fyra af fotografen baron Clodt tagna vyer af Helsingfors; de synas alla vara tagna från Observatoriiberget; priset är något högt: 1 rub. för stycket.
Apropos bokhandel och litteratur, må vi omnämna några roligheter ur tidningarne. I Borgåbladet har kämpats en het strid om värdet af en liten bok om ”Johannis uppenbarelse”, hvilken för någon tid sedan, till bildade menniskors förvåning, uppenbarade sig på boklådsdisken. De kämpande voro redaktionen och brochyrens författare, hvilken med verkligen donqvixotiskt mod sökte försvara sanningen af satser sådana som t. ex. den, att den yttersta domen skall infalla jemnt 27 600 år efter Christi födelse. – Åbo Underrättelser ha ett par gånger illustrerats af bihang, öfver hvilka redaktionen temligen tydligt uttalat sin åsigt, då den låtit dem tryckas på författarens bekostnad. Det senare af dessa bihang bär titeln ”om Finlands klimat och jernvägar” och påstår bland annat, som bevis för galenskapen af jernvägsbyggnader, att med den summa, som 2 à 3 mil jernväg kosta, landets öfriga nödvändigare behof skulle kunna afhjelpas! – I sammanhang härmed må omnämnas att Journal de S:t Pétersbourg på senare tid stundom innehållit notiser om Finland, som lemna mycket öfrigt att önska, om meningen med dem skall vara att bibringa bladets läsare någon kännedom om vårt lands förhållanden.
De som intressera sig för den hådangångna skalden W. v. Braun – och de torde vara rätt många – finna i det senast utkomna häftet af Carléns ”Läsning vid husliga härden” en utförligare biografi öfver honom jemte utdrag ur hans korrespondans, som låta oss kasta en ljusare blick i Brauns karakter, i hvilken man tyvärr velat se så mycket skuggsidor.
I Tisdags begrofs den, d. 5 Sept., mördade unga handtverkaren Illman. Den talrika skara som följde honom till grafven vittnande om det allmänna deltagandet för hans hemska öde. –
”Säsongen” är ännu icke börjad. Det såg man tydligt på orkester-soirée’n i förrgår, der endast ett högst fåtaligt auditorium infunnit sig. Och likväl bjöd hr von Schantz denna gång på sju nya numror af elfva – och bland dem så vackra saker som ouverturen till ”Kronjuvelerna” af Auber, d:odito till ”Ruinen von Athen” af Beethoven och första aktens finale ur ”Tannhäuser”. Orsaken till det fåtaliga besöket torde till en del varit en misstryckning i Helsingfors tidn., hvarigenom konserten annonserades till kl. 8½ i brunnshus-salongen. Den dagen derpå i Finl. allm. tidn. införda rättelsen kom troligen icke alla de vilseledda tillhanda. Nästa vecka utsänder hr von Schantz abonnementslistor till 10 symfoni-konserter. Vi betvifla icke att teckningarne bli så talrika att de garantera honom de dryga omkostnaderna för orkesterns underhållande. I en stad hvars sällskapslif är så trögt som det Helsingforsska är det verkligen uppfriskande att kunna begifva sig till sådana musikaliska aftonsamqväm, som de, hvilka erbjödos oss under senaste vinter; de angenäma minnen man har från dessa göra att man riktigt längtar till dylika nöjen igen. Och hvar skulle man annars i vårt land kunna göra bekantskap med en sådan mängd äldre och nyare, gedignare och lättare musik? –
Nästkommande Tisdag d. 17 gifver vår finska sångerska dem. H. Stadius, konsert i societetshuset med biträde af orkestern.
Från England har i dessa dagar anländt ett fartyg med vaggoner för jernvägen.
Rörläggningarne för gasen betraktas säkert af resp. glasmästare med mycket blida ögon: vid sprängningarne händer det ofta nog att kringflygande stenar krossa de närbelägna rutorna – och efter så sker, antaga vi att det icke kan förekommas.
Det stundar nu en mötenas tid. I morgon, lördag, sammanträda Föreningsbankens aktionärer, – måndagen d. 16 tidningen Folkvännens d:odito samma dag eger sammankomst rum af delegarne i Brandstodsbolaget för landet. Äfven Finska Vetenskaps Societeten sammanträder om måndagen, för första gången efter sommarferien. Och d. 17 dennes samlas Nylands och Tavastehus läns landtbrukssällskap till årsmöte i Tavastehus stad.