Kronikka
Kronikan tulisi oikeastaan olla vain kevyt ja mukava, sipsutellen etenevä pakinateksti päivän pikkutapahtumista siinä missä sen arvovaltaisempi virkaveli samassa lehdessä sisältää vakavamielisen ”katsauksen” asioiden laitoihin. Nyt on kuitenkin niin, että ajan ratas murskaa päivän pikkutapahtumat jauheeksi ja katse kiinnittyy vääjäämättä horisontissa häämöttäviin suuriin pilviin – niin valoisiin kuin synkkiin.
Pitkin viikkoa on ollut ihania kuutamoita. Näinä iltoina istuessaan oman ikkunansa ääressä huolten painaessa mieltä ja kohottaessaan katseensa ylös saattoi nähdä sen pehmeän tasaisen hohteen ja parahtaa: ”Onnenpekka! Siellä sinä vain säteilet kaikessa rauhassa, vailla huolen häivää! Elät sopusoinnussa niin Suuren kuin Pienen karhun kanssa. Sinua eivät Napoleonin juonittelut saatikka Itävallan kouristukset huoleta, eikä Puolan epätoivo tai ’la question finnoise’ harmita sinua tai tuota sinulle tuskaa. Et uteliaana kuuntele huhuja ylioppilasmellakoista tai hallitsijoiden huippukokouksista, vaan hoidat hommasi ja sillä siisti. Sinua käy todella kateeksi – me ihmisen lapset emme kuuna päivänä saa ottaa sinusta mallia. Voi häntä, joka niin on tehnyt ja jolle maailma on muuttunut vain kirjavaksi panoraamaksi, jonka muutokset eivät enää saa verta kiehumaan tai sydäntä pamppailemaan.”
Musiikkiriennot ovat täydessä vauhdissa. Herra von Schantzin viime torstaina järjestetyn suuren sinfoniakonsertin ohella järjesti neiti Zirk lauantaina pianokonsertin. Neiti Zirk suunnittelee asettuvansa tänne musiikinopettajattareksi. Tiistaina taas kokoonnuttiin jälleen ”yhden markan iltamaan”, joskin sillä kertaa pienemmällä joukolla. Tänään päästään tutustumaan meille entisestään täysin tuntemattomaan soittimeen, hardangerviuluun, jota soittaa eräs norjalainen, jo useimmissa maan länsirannikon kaupungeissa esiintynyt herra Suckow. Mikäli tämä norjalaisen musiikin edustaja saa täällä osakseen yhtä suurta suosiota kuin norjalaiselle puhetaidolle vastikään osoitettiin, on luvassa todella loistava konsertti. Konsertit eivät Helsingissä kuitenkaan yleisellä tasolla ole musiikin laatuun katsomatta taloudellisesti kannattavia. Kulut ovat liian suuret ja nousevat tavalliselta seurahuoneen salongissa pidettävältä konsertilta noin 58 ruplaan. Kun päälle tulee vielä 25 ruplan orkesterimaksu, katoaa konsertinjärjestäjän voitoista kaikkiaan 83 ruplaa. Olisi todellakin tarvetta sille, että yksi tai useammat sijoittajat rakennuttaisivat nykyisiä konserttien pitopaikkoja sopivamman ja edullisemman konserttitilan. Siitä lähtien kuin herra von Schantz on ollut tykönämme, voimme liioitteluun sortumatta arvioida Helsingin vuotuisen konserttien määrän olevan noin 60. Konserttitalo olisi siis varsin kannattava halvoillakin hinnoilla.
Herra Ténint aloittaa lauantaina kello kuudelta kahdeksan ”séances de lecture” -sarjan oikeustieteellisessä auditoriossa.
Litoniuksen kivitalon viereiselle tontille vajan pystyttänyt muuan herra Meurke tarjoaa ”roomalaisessa mekaanisessa teatterissa” niin kutsuttuja kansanhuveja.
Porthan-juhlaa ei Helsingin lehdistön mukaan vietetä teatteritalolla kuvaelmien yms. kera, vaan yliopiston juhlasalissa musiikin, esitelmien ja runojen lausunnan säestämänä.
Nyttemmin kerrotaan, että ensimmäisen teatteriesityksen päivämääräksi on lopullisesti päätetty ensi maanantai. Ihmiset odottavat jo kärsimättöminä ja uteliaina uuteen teatteriryhmään tutustumista ja haluavat toivottaa sen tervetulleeksi tähän maahan, jonne sen on tarkoitus juurruttaa näyttämötaidetta.
Kansakoulukomitea jatkaa yhä ahkerasti tärkeää työtään. Keskustelut kuuluvat edenneen siihen pisteeseen, että opettajaseminaareja koskevat ehdotukset – nyttemmin ehdotetaan kahden seminaarin perustamista, yhtä miespuolisille ja toista naispuolisille opettajaopiskelijoille – on laadittu ja että komiteaa työllistää nyt itse kansakoulu. Herra Cygnaeuksen esityksestä käydyn julkisen keskustelun laannuttuakin on sanomalehtiä lukiessa väkisin altistunut pienelle kinailulle koskien komiteassa esiintyviä ajatuksia esityksestä. Järkevintä lienee kuitenkin odottaa komitean työn hedelmien kypsymistä ja vasta sen jälkeen arvioida, perustuvatko ne herra C:n alkuperäiseen esitykseen vai eivät.
Lakimiespiireissä keskustellaan parhaillaan ristiriitaisin tuntein eräästä merkittävästä oikeuden päätöksestä.
Entinen herra kenraalikuvernööri lähti eilen Pietariin.
Krönika.
En krönika borde väl egentligen vara blott ett lätt och trefligt ”causerie”, om dagens små företeelser, isynnerhet när den kommer trippandes efter en värdig embetsbroder som tager en allvarsam ”öfversigt”, af ställningar och förhållanden. Men nu är det så, att dagens små företeelser mera än någonsin äro blott försvinnande dimbilder på den tafla tidens hjul upprullar, och blick och intresse fängslas ovilkorligt af de stora, än ljusa än mörka, vyer som framträda på denna.
Vi ha under veckan haft herrliga månskensqvällar. När man på en sådan, sittande vid sitt fönster med oroliga tankar och vemodiga känslor, blickade upp till månens milda, jemna glans, visst kunde man då brista ut: lyckliga måne du! der strålar du lugn och skön, fri från alla tärande affekter. Du lefver i frid både med stora och lilla Björnen, dig oroa icke Napoleons intriger eller Österrikes konvulsioner, du känner ej harm och smärta öfver Polens förtviflan eller ”la question finnoise”, du lyssnar ej nyfiket till rykten om studentuppror eller regentmöten, – du fyller ditt värf, och dermed nog. Men, så afvundsvärd du också är – aldrig, aldrig få vi menskobarn taga exempel af dig; ve den som det gjort och för hvilken verlden blifvit blott ett brokigt panorama, hvars skiftande företeelser ej mera komma hans puls att sjuda hetare, hans hjerta att klappa fortare slag. –
Musiknöjena ha tagit fart. Utom hr von Schantz’ stora symfonikonsert förra thorsdag hade vi i lördags en pianokonsert af M:lleMademoiselle Zirk, som ämnar bosätta sig här såsom musiklärarinna. Och i tisdags samlades man åter på en ”mark-soirée”, denna gång dock ej synnerligen talrikt. I dag får man göra bekantskap med ett för oss alldeles nytt instrument, Hardanger-violen, som trakteras af en norrman, hr Suckow, hvilken redan uppträdt i de flesta af landets städer på vestkusten. Om den sålunda representerade norska musiken skulle komma att tillvinna sig lika mycket bifall här som nyligen den norska talarekonsten, så blefve det verkligen en lysande konsert. – För öfrigt, huru ”lysande” än konserter i Helsingfors kunna vara, sällan äro de det i pekuniärt hänseende – dertill äro omkostnaderna för dryga. Dessa stiga nemligen för en vanlig konsert i societetshusets stora salong till omkr. 58 rubel. Kommer dertill afgift för orkester, 25 rubel, så är konsertgifvarens penningevinst det som han lyckas få in utöfver 83 rubl. – Det vore sannerligen af behofvet påkalladt, att någon eller några spekulanter uppbyggde en konsertlokal, som vore ändamålsenligare och billigare än de nu tillgängliga. Sedan vi nu hafva hr v. Schantz, kan man utan öfverdrift beräkna konserternas antal i Helsingfors till omkr. 60 om året. En sådan konsertbyggnad skulle således, äfven med billiga priser ganska väl bära sig.
Hr Ténint öppnar i lördag kl. 6 å universitetets juridiska auditorium en serie af 8 ”séances de lecture”.
S. k.Så kallat folknöje presteras å ”Romersk mekanisk theater” af en hr Meurke, som uppslagit ett skjul på tomten invid Litonii stenhus. –
Porthansfesten torde icke, såsom H:forsHelsingfors tidningar berättade, komma att firas i theaterhuset med tablåer etc. utan i solennitetssalen med musik, föredrag och deklamation.
Nu säges det vara definitivt afgjordt att första representation i theatern skall ega rum nästa måndag. Man har redan blifvit otålig och nyfiken att få göra vår nya theatertrupps bekantskap och helsa den välkommen till detta land, der den skall bidraga till att göra den dramatiska konsten hemmastadd. –
Folkskolekomitén arbetar fortfarande ifrigt på sitt vigtiga värf. Så långt lära diskussionerna redan ha lidit, att förslaget till seminarierna, – det föreslås nu tvenne, ett för manliga och ett för qvinnliga elever, – är upprättadt och sjelfva folkskolan numera sysselsätter komitén. – Sedan den offentliga diskussionen af hr Cygnæi förslag afstannat, har man ännu måstat se litet tidningskäbbel om komiténs uppfattning af desamma. Det torde dock kunna anses förnuftigast att afvakta produkten af komiténs arbete, och sedan säga om man deri återfinner hr C:s förslag, eller icke.
I juridiska kretsar diskuteras för närvarande med blandade känslor ett besynnerligare rättsutslag.
H. ex.Hans excellens generalguvernören afreste i går till S:t Petersburg.