22.11.1861 Krönika

Svensk text

|96|

Krönika.

Väderleken är ändå det nyckfullaste ting mellan himmel och jord! Hvad äro väl qvinnors älskvärda ostadighet eller männers lättsinne mot denna luftiga varelses skiftande lynne? Än frånstötande och kall, än leende och mild, än dyster och melankolisk hoppar hon oss ena dagen på näsan, så att den rodnar af harm; en annan gång åter drar hon oss vid näsan, smälter helt oförmodadt tårar och kastar oss nästa stund igen helt oförsynt och skalkaktigt hvita snöblommor midt i ansigtet, såsom nu. Vi ha nu ett klingande slädföre, åtminstone att dömma efter bjellrornas klang, och det är godt och väl, att man ändteligen sluppit det öronpinande rasslet af dessa ambulatoriska maskiner, som kallas droschkor.

Denna senare tanke torde delas åtminstone af alla dem, som bo uti det egentliga centrum af staden. Men, efter vi engång kommit att tala härom, kan det ej skada att påpeka ett förhållande hvad hyrkuskväsendet beträffar, som troligen de flesta läsare någongång sjelfva kommit i tillfälle att anmärka. Af de öfver hundra hyrkuskar här finnas äro nästan alla endrägtigt tillsamman från morgon till qväll eller ock på sin höjd spridda emellan Senatstorget och teaterhuset; i hela den vidsträckta Kronohagen liksom många andra trakter af staden finnes ofta på hela dagen knappast en enda och huru ofta inträffar ej att man skulle behöfva anlita dessa herrar äfven inom sistnämnda områden? Kan detta missförhållande ej af vederbörande jemkas och ställas på en bättre fot, såsom man har det i andra länder?

Helsingfors Dagblad, missbelåtet med sin första debut, har för afsigt att i slutet af månaden utsända en ny profnummer, om man får tro Papperslyktan. Den drägt hvari bladet presenterade sig för allmänheten hade också en alltför antediluviansk anstrykning, för att ta sig rätt väl ut på en nittonde seklets yngling.

Andra och tredje delarne af Runebergs samlade arbeten, utgifna på hr Th. Sederholms förlag, äro sedan onsdagen tillgängliga i bokhandeln. – Man hviskar för öfrigt om ett litterärt-kritiskt arbete af välkänd penna, som skall utkomma till julen.

Medan man här i hufvudstaden roar sig med teater och musik, tyckes man i Björneborg förlusta sig med ”thé-dansants”. Senaste nummern af denna stads tidning innehåller tvenne insända uppsatser i enahanda och dock olika genre, värda att läsas för sin originela anda och prägel. De äro båda rigtade till den i tidningens spalter stundom uppträdande ”Miranda”, hvilken i sin sista skrifvelse till ”Kunigunda” på ett något förnärmande och insinuant sätt vidrört ofvannämnde ”thédansants”.

Äfven i Helsingfors skall Terpsichores konst snart vederfaras rättvisa. Den har varit något négligerad här på senare tider – och mången har kanske tyckt att detta öfverensstämde med tidsandan. Men man hvarken bör eller vill begära att äfven de unga damerna skola se surmulna ut af politiska bekymmer och icke mera ha någon tanke för nöjen, munterhet och dans.

Hr von Schantz’ symfonikonsert i tisdags bjöd på splitternya saker. Få lära väl de ha varit, som icke vid ouverturens till ”Robespierre” energiska och frimodiga toner kände pulsen klappa med snabbare slag. Denna komposition, af Littolf, är ett slags tonmålning, men hörande icke till det stundom i musiken använda naturmåleriet, utan är den hållen i den historiska stilen. Bland öfriga musiknumror anslog oss mest scherzo’t i D-moll af R. Schumann och andante’t i C-durssymfonin af Fr. Schubert. – Publiken var talrik och lifvad.

Tyvärr kommer orkestern att nu någon tid vara i saknad af sin ”primus inter pares”, hr Lindberg, – tyvärr för oss, men väl till stor fägnad för de städer i östra och norra delen af landet till hvilka han i dessa dagar företagit en konstresa.

Industriföreningen sammanträdde sistlidne lördag i Arkadiateaterns foyer. Konsul R. Frenckell höll ett populärt föredrag om klimatets inflytande på industrins utveckling, hvarpå till föreningen framställdes tvenne förslag, hvilka ock gillades, nemligen att föreningen skulle utgifva sina ströskrifter periodiskt, hvarigenom man äfven i landsorterna med mera intresse skulle följa med föreningens verksamhet, samt att, då på hvart annat möte föredrag skulle hållas, de öfriga mötena borde upptagas af diskussion öfver på förhand uppkastade frågor. Det beslöts ock att alla föreningens veckomöten tills vidare skulle hållas å Arkadiateatern.

Den nämnde byggnaden närmar sig, åtminstone till det inre sin fulländning och lofvar att bli både treflig och prydlig. Foyern är stor: en sal och tvenne förmak, restaurationslokalen, som ej är oäfven, står i förening med en varm kägelbana, parketten i sjelfva salongen kan vid förefallande behof förvandlas till jemnt golf o. s. v. Vi tro att detta Arkadien skall komma att genomgå ganska lyckliga, om ock brokiga, öden.

En teaterrevy, ämnad att ingå i denna nummer, måste vi till följe af bristande utrymme lemna till härnäst.

Finsk text

Kronikka

Säiden herra se sitten aina osaa yllättää! Mitä onkaan naisten hellyttävä ailahtelevuus ja miesten kevytmielisyys tämän ilmojen hengen mielenoikkuihin verrattuna? Yhtenä hetkenä nenää puree kireä pakkanen, sitten sitä hivelee leutous ja sitten se saakin tuta ankeaa syyssäätä. Kohta se tippuu kokonaan pois. Sää on jälleen tehnyt meille tepposet, kun ensin sulivat lumet yllättäen kyynelvanoina pois ja sitten tupruaa täysin varoittamatta jälleen naaman täydeltä valkoisia lumikukkasia. Kulkusten kilinästä päätellen keskuudessamme liikkuu nyt soiva kelkka. On hyvä, että olemme viimein päässeet eroon venäläisten kiertävien avovaunujen korvia piinaavasta mekkalasta.

Tämän jälkimmäisen tunteen jakanevat ainakin kaikki ne, jotka asuvat kaupungin varsinaisessa keskustassa. Nyt kun pääsimme tämän aiheen pariin, ei liene haitaksi huomauttaa eräästä vuokra-ajureita koskevasta seikasta, jonka useimmat lukijat ovat luultavasti itse ehtineet huomata. Täällä toimivista yli sadasta vossikasta lähes kaikki kulkevat yksinomaan Senaatintorin ja teatteritalon välillä aamusta iltaan. Muussa kaupungissa koko Kruununhakaa ja useita muita alueita myöten ei koko päivän aikana käy kuin hädin tuskin yksi vossikka, vaikka kysyntää olisi enemmän. Eikö vossikoiden olisi mahdollista tasoittaa tarjontaa paremmalle tolalle, niin kuin tehdään muissa maissa?

Ensimmäiseen debyyttiinsä tyytymätön Helsingfors Dagblad aikoo kuun lopussa julkaista uuden koenumeron – ainakin jos Papperslyktania on uskominen. Ensimmäisen koenumeron ulkoasu oli tyyliltään liian arkaainen puhutellakseen 1800-luvun nuorukaista.

T. Sederholmin kustantamon julkaisemat Runebergin koottujen teosten toinen ja kolmas osa ovat olleet keskiviikosta lähtien saatavilla kirjakaupasta. Joulun tienoilla julkaistaan huhujen mukaan myös muuan tunnetun kirjoittajan kirjallisuusarvostelu.

Siinä missä täällä pääkaupungissa viihde koostuu teatterista ja musiikista, ovat porilaiset tykästyneet thé-dansant-teetansseihin. Kaupungin sanomalehden viimeisimmässä numerossa on kahta eri tyylilajia edustavaa kirjoitusta samasta asiasta. Kirjoitukset ovat lukemisen arvoisia omaleimaisuutensa vuoksi. Kumpikin on osoitettu lehden palstoilla ajoittain esiintyvälle ”Mirandalle”, joka viimeisimmässä kirjoituksessaan käsitteli edellä mainittuja teetansseja jokseenkin paheksuvaan ja vihjailevaan sävyyn.

Terpsikhoren taide saa osakseen sille oikeutettua arvostusta pian myös Helsingissä. Sitä on täällä viime aikoina jokseenkin laiminlyöty ja monen mielestä se lienee johtunut ajan hengestä. Ei silti ole aihetta tai edes tahtoa antaa poliittisten kysymysten nyrpistää nuorten naistenkin kasvoja ja karkottaa heidän mielistään kaiken huvin, ilon ja tanssin.

Herra von Schantzin tiistaisessa sinfoniakonsertissa oli upouutta tarjontaa. Harvoja lienevät olleet ne, joiden pulssi ei kiihtynyt ”Robespierren” alkusoiton energisen pidäkkeettömistä sävelistä. Tämä Littolfin sävellys on eräänlainen musiikillinen kuvaelma, joskin sen aiheena on historiallinen tilanne, eikä silloin tällöin musiikissa hyödynnetty luonnon kuvaaminen. Muiden musiikkinumeroiden joukosta nostamme esille erityisesti R. Schumannin välisoiton D-mollissa ja F. Schubertin C-duurisinfonian andanten. Yleisö oli suurilukuinen ja innoissaan.

Orkesterin ”primus inter pares”, herra Lindberg, on kuitenkin tästä eteenpäin valitettavasti poissa jonkin aikaa. Kyseessä on harmin paikka meille, mutta suuri ilo niille maan itäisten ja pohjoisten osien kaupungeille, joihin hän matkaa esiintymään.

Teollisuusyhdistys kokoontui viime lauantaina Arkadiateatterin lämpiössä. Konsuli R. Frenckell piti suosituksi osoittautuneen esitelmän ilmaston vaikutuksesta teollisuuden kehittymiseen, mihin liittyen yhdistykselle tehtiin kaksi esitystä, jotka myös hyväksyttiin. Ensimmäinen esitys koski sitä, että yhdistys julkaisisi pamflettejaan säännöllisin aikavälein, mikä edistäisi sitä, että maanseudullakin kiinnostus yhdistyksen toimintaa kohtaan kasvaisi. Toinen esitys koski esitelmien pitämistä joka toisen kokoontumisen yhteydessä ja muiden kokoontumisten pyhittämistä keskusteluille, joiden aiheista päätettäisiin etukäteen. Lisäksi päätettiin yhdistyksen kokoontumisten pitämisestä toistaiseksi Arkadiateatterissa.

Kyseinen rakennus hipoo ainakin sisätilojensa osalta täydellisyyttä ja on sekä viihtyisä että siisti. Lämpiö on suurikokoinen ja koostuu kahdesta salongista ja kelpo ravintolasta sisäkeilaradan yhteydessä. Salongin permannnosta saa ison tyhjän tilan jne. Uskomme, että tässä Arkadiassa nähdään vielä monenkirjavia, mutta iloisia hetkiä.

Joudumme tilan puutteen vuoksi jättämään tähän numeroon tarkoitetun teatterirevyyn seuraavaan kertaan.

Original (transkription)

Ingen transkription, se faksimil.

Dokumentet i faksimil